HUSin leikkaussaleissa leikataan vuosittain yli 85 000 potilasta. Viime vuosien aikana nukutettavat potilaat ovat hengittäneet yhä useammin sevofluraania desfluraanin sijaan tai he ovat saaneet anestesian suonensisäisesti.
Ongelma: Leikkauksissa käytettävät anestesiakaasut ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja
Anestesiassa käytettävät anestesiakaasut ovat ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja, jotka kulkeutuvat ilmakehän alimpaan kerrokseen eli troposfääriin.
Terveydenhuolto tuottaa Suomen kasvihuonekaasuista arviolta 5,3 prosenttia. Ilmakehään höyrystyvien anestesiakaasujen osuus on tästä merkittävä.
“Kaikista anestesiakaasuista luopuminen ei ole mahdollista, sillä tarvitsemme vaihtoehtoja tiettyjen potilasryhmien nukuttamiseen. Suonensisäisesti käytettävän propofolin käyttö anestesiassa on lisääntynyt, mutta se ei myöskään sovellu kaikille”, dosentti, ylilääkäri Sinikka Münte kertoo.
Täysin päästöttömiä vaihtoehtoja nukutukseen ei ole. Propofolissa on myös ympäristön kannalta omat ongelmansa.
”Propofoli kulkeutuu vesistöihin ja on eliöille myrkyllinen, vaikka sillä ei ole kasvihuonekaasuvaikutusta”, pitkään ympäristötyötä HUSin leikkaussaleissa, tehohoidossa ja välinehuollossa edistänyt Münte kertoo.
Desfluraanin lisäksi synnytyskivun lievittämiseen käytettävä ilokaasu on ympäristölle haitallinen kasvihuonekaasu.
Ratkaisu: Ilmastoa huomioivat anestesiakäytännöt käyttöön, haitallisin kaasu pois käytöstä
HUSin leikkaussaleissa ja tehohoidossa luovuttiin ilmastolle haitallisimmasta anestesiakaasusta eli desfluraanista jo vuonna 2023. EU kieltää desfluraanin käytön vuodesta 2026.
Desfluraanin tilalle on lisätty sevofluraanin ja suonensisäisen anestesian käyttöä.
”Desfluraani poistuu nopeasti kehosta, joten sillä nähtiin etuja potilaan nopeampaan heräämiseen. Käytännössä ero ei ole kuitenkaan kovin merkittävä, vaan korvaava sevofluraani on anestesiakaasuna vähintään yhtä monipuolinen”, Münte kertoo.
Tärkeä keino ilmastopäästöjen vähentämiseen on anestesiatekniikka. Low flow -anestesiassa happi-ilmavirtaus pidetään mahdollisimman pienenä.
”Nykyiset anestesiakoneemme ovat tiiviitä, joten low flow -anestesia on mahdollinen toteuttaa. Jokainen anestesialääkäri ja -hoitaja voi siten toiminnallaan potilastyössä vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.”
Anestesiakaasujen käyttöä ei ole maailmanlaajuisesti säädelty tai kielletty.
“Anestesiakaasut ovat lääketieteellisiä tuotteita, joita ei voi kieltää ilmastosyistä potilaan hoidon takia. Siksi anestesiakaasujen käyttö on terveydenhuollon ammattilaisten pohdittava asia”, Münte painottaa.
Ympäristötietoisuus ja alan tutkimustieto on lisääntynyt terveydenhuollossa voimakkaasti viime vuosina. HUSin leikkausaleissa ja tehohoidossa on kampanjoitu esimerkiksi tarvikehävikkiä vastaan ja ekologisempien työtapojen puolesta. Ekologisemmat valinnat, kuten monikäyttöiset tuotteet kertakäyttöisten sijaan, tuovat myös pitkällä aikavälillä säästöä.
“Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suoraan lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi infektioita ja vanhusten kuolleisuutta. Meidän tulee valmistautua tähän ja huomioida ilmastonäkökulma jo koulutuksesta alkaen”, Münte summaa.
Anestesiakaasut lämmittävät ilmakehää
- Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ilmastoon 100 vuodessa kuvataan GWP100-kertoimella (Global Warming Potential).
- Desfluraani on ilmastolle haitallisin anestesiakaasu, sen GWP100 (Global Warming Potential) on 2540 ja elinaika ilmakehässä 14 vuotta. HUSissa käyttö lopetettu jo 2023.
- Sevofluraanin GWP100 on 130 ja elinaika ilmakehässä 1,1 vuotta.
- Isofluraanin GWP100 on 510, elinaika ilmakehässä 3,2 vuotta.
- Ilokaasun GWP100 on 298 ja elinaika ilmakehässä jopa 114 vuotta. Ilokaasu on pitkän elinajan ja suurten käyttömäärien takia yksi haitallisimmista kasvihuonekaasuista.
Vähäpäästöisempien anesteettien käyttöönotto on yksi yli sadasta ilmastotiekarttamme toimenpiteestä. Ilmastotiekartan avulla etenemme kohti oman toimintamme hiilineutraaliutta ja vähähiilistä tulevaisuutta.
