Jossain tarvitaan nyt apua.
Lentäjä, HEMS-pelastaja tai -ensihoitaja sekä lääkäri tarvikelaukkuineen nousevat lavetilla odottavaan kopteriin ripeästi, mutta rauhallisesti. Tavoite on olla ilmassa noin kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä.
”Lähdemme nopeasti, mutta emme koskaan kiireellä. Terveydenhuolto ja ilmailu ovat turvallisuuskriittisiä, ja kaikki toimintamme perustuu harjoiteltuihin rutiineihin”, ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo FinnHEMSin tukikohdassa Helsinki–Vantaan lentokentän laidalla.
Lääkärihelikopterit palvelevat koko Suomea. Vantaan tukikohdan tehtävistä suurin osa suuntautuu Etelä-Suomen yhteistyöalueelle.
Potilaaksi voi päätyä kuka vain, kun elämä yllättää: Potilaalla on hengenvaara tai hän tarvitsee hoitoa tietyssä ajassa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön takia.
”Yleisimpiä tehtäviä ovat vakavat vammat, sydänpysähdykset ja neurologiset hätätilanteet. Päivässä on keskimäärin kuusi tehtävää.”
Yhteistyö palkitsee
Erikoistunut lääkäriyksikkö pystyy antamaan erikoistunutta ensihoitoa, kuten aloittamaan neuroanestesian aivovammapotilaalle, elvyttämään huonokuntoista vastasyntynyttä tai antamaan hätäverta vammautuneelle. Tämä kaikki voi parantaa potilaan ennustetta.
“Työssä pääsee myös lähelle yhteiskunnan syviä ongelmia, kuten päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia ja pahoinvointia. Voimme hoitaa akuutin tilanteen, mutta emme voi ratkoa ydinongelmaa.”
“Teemme aina sen, minkä pystymme, usein haastavissa oloissa. Olosuhteet vaikkapa talvisella onnettomuuspaikalla taskulampun valossa kanyloidessa ovat erilaiset kuin leikkaussalissa”, Harve-Rytsälä kuvaa.
Hän painottaa, että kaikki toiminta perustuu yhteistyöhön muiden ensihoitoyksiköiden kanssa. Iso osa työtä on toimia konsulttina.
”Helikopterilääkärin työssä olen osa isompaa kokonaisuutta – potilaan hoitoketjua – alkaen hätäkeskuspäivystäjästä ja päätyen sairaalaan. Olemme kaikki yhdessä enemmän. Se on tässä työssä palkitsevinta.”
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 1/2024.
