Geriatrian erikoislääkäri Rosalba Arauz Rivera aloitti alkuvuodesta hospitalistina Siltasairaalassa neurokirurgian vuodeosastolla S7. Toimenkuva on neurokirurgialla uusi.
”Väestö ikääntyy. Myös leikkauspotilaat ovat yhä iäkkäämpiä, ja heillä on usein muita sairauksia, lääkityksiä ja terveysongelmia neurokirurgiaa vaativan sairauden lisäksi. Hospitalistina koordinoin potilaan hoitoa sairaalassa olon aikana”, hän kertoo.
Hoitovastuu on jaettu siten, että neurokirurgi pystyy keskittymään leikkaukseen liittyvään hoitoon, kun taas hospitalisti katsoo potilaan tilannetta kokonaisuutena, esimerkiksi tarkistaen lääkityksiä ja hoitaen muita samanaikaisia sairauksia.
“Teen tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien, kuten neurokirurgien, hoitajien, neuroanestesiologien, fysioterapeuttien ja farmaseuttien kanssa ja varmistan, että potilas saa tarvitsemansa lääkkeet ja terapiat.”
Hospitalisti parantaa hoidon laatua ja jatkuvuutta
Hospitalistin työnkuva on lähtöisin Yhdysvalloista ja se on maailmalla yleisempi kuin Suomessa. Guatemalasta kotoisin oleva Arauz Rivera on erikoistunut geriatriaan Espanjassa, jossa hospitalistit ovat sairaaloissa yleisiä.
Tutkimusten mukaan hospitalistin työ lyhentää potilaiden sairaalassaoloaikaa, vähentää komplikaatioiden riskiä ja hoitokustannuksia sekä parantaa hoidon laatua. Myös potilastyytyväisyyden on havaittu parantuvan.
”Olen läsnä osastolla ja pystyn ottamaan kantaa esimerkiksi potilaan kipuun tai hengenahdistukseen. Tämä läsnäolo parantaa tyytyväisyyttä.”
Hospitalisti varmistaa hoidon jatkuvuuden kotiutusvaiheessa tai potilaan siirtyessä jatkohoitoon. Neurokirurgian vuodeosasto on 35-paikkaisena iso, ja kun hoitoajat ovat usein kahden–kolmen päivän mittaisia, on potilaiden vaihtuvuus suurta.
”Hospitalistilla on tärkeä rooli myös lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön parantamisessa. Toimiva yhteistyö eri ammattiryhmien välillä parantaa hoidon laatua”, hän sanoo.
Ikä on muutakin kuin numero
Arauz Rivera on havainnut, että hyvin iäkkäilläkin, eli yli 80-vuotiailla potilailla, on vain vähän leikkauskomplikaatioita.
”Hoitotulokset ovat ikäihmisillä hyvin samankaltaisia kuin nuorillakin potilailla, jos ei oteta huomioon monisairaita tai syöpäpotilaita. Neurokirurgisiin leikkauksiin liittyviä komplikaatioita on vähän, ja sairaalahoidon aikaiset ongelmat ovat enemmän sisätauteihin liittyviä”, hän kertoo.
”Pidän siitä, että Suomessa tarkastellaan leikkauspäätöksissä potilaan biologista ikää eikä vain kronologista ikää.”
Neurokirurgian vahvasti tutkimukseen ja jatkuvaan parantamiseen motivoitunut ilmapiiri on tarttunut myös Arauz Riveraan.
”Olen aloittanut tutkimuksen professori Mika Niemelän ja dosentti Miikka Korjan ohjauksessa. Seuraamme yli 80-vuotiaiden leikkauspotilaiden toipumista vuoden ajan leikkauksesta. Uskon, että aihe kiinnostaa myös kansainvälisesti ja rohkaisee muissakin maissa vähentämään leikkauspäätöksissä ikään liittyvää stigmaa.”
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 3/2024.
