Potilaiden kaatumiset sairaaloissa ovat hyvin yleisiä ja ne aiheuttavat sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia – läheisten kokemasta huolesta puhumattakaan.
Koko Suomessa tapahtuu joka vuosi noin 400 000 kaatumis- ja putoamistapaturmaa, joista seuraa noin 7 000 lonkkamurtumaa. Yhden lonkkamurtuman hinta voi olla jopa 30 000 euroa.
Kaatumiset voivat aiheuttaa potilaalle murtumien lisäksi esimerkiksi nyrjähdyksiä ja pään vammoja, sekä henkistä kuormitusta, ahdistusta ja toipumisen viivästymistä – pahimmillaan jopa kuoleman.
Sairaaloille kaatumiset puolestaan aiheuttavat kustannuksia esimerkiksi leikkausten ja pitkittyneiden hoitojaksojen kautta. Kaatumista ehkäisevään työhön onkin viime vuosina kiinnitetty sairaaloissa erityistä huomiota.
Kaatumisten määrä on lievässä laskussa
Väestö ikääntyy, mikä lisää terveydenhuollon palvelutarvetta. Ikääntyminen onkin yksi merkittävimmistä kaatumisriskiä lisäävistä tekijöistä.
”Kaatumisten ehkäisy on noussut keskeiseksi potilasturvallisuussa. Myös esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut kaatumiset ohjelmiinsa”, kertoo kehittämispäällikkö Anniina Heikkilä HUSin hoitotyön johdosta.
Kun työ kaatumisten ehkäisemiseksi käynnistyi HUSissa vuonna 2012, kirjattiin vuodessa 200–300 kaatumista. Koska nykyisin kaatumiset kirjataan herkemmällä seulalla, kaatumisia on tilastollisesti paljon enemmän, mutta trendi ollut viime vuosina lievästi laskeva. Potilaiden kaatumiset ovat kuitenkin yleisin tapaturma.
”Kaikkia kaatumisia ei voida koskaan estää, mutta tutkimusten mukaan 20–30 prosenttia voidaan estää hoidon aikana”, Heikkilä sanoo.
Kaatumiset sairaalassa ovat myös Magneetti-laatujärjestelmässä yksi seurattavista laatuindikaattoreista. Tuloksia seurataan tarkasti senkin vuoksi. Kaatumisten ehkäisystä järjestetään jatkuvasti erilaisia koulutuksia ja noin 600 huslaista suorittaa vuosittain verkkokurssin kaatumisten ehkäisystä.
Nopea reagointi tärkeää – väärienkin hälytysten kustannuksella
Potilaita kaatuu usein öisin, kun henkilökuntaa on vähemmän, huoneissa on vähän valaistusta ja potilaalla on mahdollisesti unilääkitys.
Erilaiset digitaaliset ratkaisut auttavat parhaimmillaan hoitohenkilöstöä reagoimaan nopeasti – vaikka vääriäkin hälytyksiä tulee. Joillakin HUSin osastoilla on käytössä tekoälypohjainen Verso Vision -kaatumisenestojärjestelmä. Se antaa hoitohenkilökunnalle hälytyksen potilaan liikehdinnästä, joka voi johtaa kaatumiseen.
”Verso Vision on hyvä lisäapu. Toki turhiakin hälytyksiä tulee, mutta jos kaatumisia halutaan ehkäistä, on päästävä ajoissa paikalle varmistamaan potilaan tilanne. Yksikään reagointi ei ole turha, jos sillä voidaan estää kaatuminen”, sanoo lähihoitaja Kim Lindström Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Osastoilla on käytössä myös kameravalvonta.
Potilaan kaatumisriski arvioidaan etukäteen
Hoitohenkilöstöllä on monia keinoja arvioida etukäteen potilaan kaatumisriskiä. Silloin kaatumisiin voi valmistautua ennakkoon.
”Apulaisosastonhoitaja tai vuorovastaava välittää tietoa tulevien potilaiden kunnosta, minkä perusteella voimme arvioida kaatumisriskiä. Potilaat, joilla arvioidaan olevan riski kaatumiseen, pyritään sijoittamaan hoitaja-asemien lähellä oleviin huoneisiin. Lisäksi farmaseutti kirjaa ennakkoon hoitajille tiedoksi potilaan kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet”, kertoo opetushoitaja Jaana Syrjä Syöpäkeskuksesta.
Myös Apotista löytyvä kaatumismittari auttaa riskiarvion tekemisessä. Jos kaatuminen kaikesta ennakoivasta työstä huolimatta tapahtuu, tehdään siitä raportti HaiPro-järjestelmään. Raportoinnin avulla tapahtuneesta voi oppia ja kehittää toimintaa entistä paremmaksi.
”Kaatumisen ennaltaehkäisy on todellista tiimityötä. Potilaan, omaisten, hoitajien, lääkäreiden, ja fysioterapeuttien lisäksi myös laitoshuollolla on tärkeä rooli: esimerkiksi ruuan jättäminen oikeaan paikkaan, siivouksen jälkeen tavaroiden laittaminen paikoilleen tai tilojen kuivuuden varmistaminen ovat erittäin tärkeitä osia kokonaisuudessa”, Syrjä jatkaa.
On todella tärkeää, että potilaat kertovat avoimesti ja matalalla kynnyksellä hoitajille oireistaan ja avun tarpeestaan. Se ei ole hoitajien kuormittamista – päinvastoin. Mitä paremmin voidaan ennakoida, sitä paremmin voidaan ehkäistä ja näin helpottaa kaikkien työtä.
”Kun ehkäisemme kaatumisia, vähenevät myös inhimillinen kärsimys, taloudelliset kustannukset ja hoitajien työtaakka”, kiteyttää perushoitaja Anneli Tenkanen Syöpäkeskuksesta.
Potilas: Näin liikut turvallisesti sairaalassa
- Pyydä aina apua, kun koet liikkumisesi tai mahdollisen apuvälineen käytön
epävarmaksi. - Vuoteesta noustessasi istu hetki vuoteen laidalla ja lähde liikkeelle rauhallisesti.
- Käytä tukevia jalkineita tai liukuestesukkia liikkuessasi.
- Huolehdi riittävästä valaistuksesta mennessäsi esimerkiksi yöllä wc:hen.
- Käytä silmälaseja, jos olet tottunut käyttämään niitä liikkuessasi.
- Ilmoita osaston henkilökunnalle ympäristössäsi olevista mahdollisista vaaratekijöistä (esimerkiksi esteet kulkuväylillä, vettä lattialla).
Haittaa aiheuttavat kaatumiset HUSin vuodeosastoilla per 1000 hoitopäivää (sisältää somatiikan ja psykiatrian vuodeosastot). Esimerkiksi vuonna 2024 kaatumisia, joista potilaalle on aiheutunut haittaa oli 525 kappaletta ja hoitopäiviä 565 914 kpl.
Kaatumisella tai putoamisella tarkoitetaan tahatonta tilannetta, jossa henkilö päätyy makaamaan tai muuhun asentoon lattialle, maahan tai alemmalle tasolle.
Kaatuminen, josta potilaalle seuraa jotain haittaa, tarkoittaa esimerkiksi kipua, mustelmia tai murtumia.
Kansainvälisesti kaatumisia seurataan suhdelukuna, eli kaatumiset per 1000 hoitopäivää, mikä mahdollistaa tietojen vertailun eri yksiköiden ja organisaatioiden välillä.
