Glaukooma on salakavala tauti, joka voi olla pitkään oireeton. Vanhemmissa ikäluokissa glaukooma on toiseksi yleisin näkövammaisuuden syy. Hoitamattomana se voi johtaa jopa sokeuteen. 45 ikävuoden jälkeen tulisikin käydä säännöllisesti silmälääkärin rutiinitarkastuksissa, varsinkin jos suvussa esiintyy glaukoomaa.
Pelkkä silmänpaine ei kerro glaukoomasta
Glaukooman riskitekijöitä ovat ikä ja silmänpaine. Glaukoomaa voidaan kutsua harhaanjohtavasti silmänpainetaudiksi. Taudissa ei kuitenkaan ole olemassa tiettyä silmänpainerajaa.
“Joillakin silmänpaine voi olla normaali glaukoomavauriosta riippumatta. Toisaalta paineet voivat olla koholla, vaikka glaukoomaa ei olisi. Glaukoomalle altistavat myös silmän rakenteelliset ja verenkierrolliset tekijät", kertoo silmätautien erikoislääkäri Eeva Ojanen.
Glaukooma todetaan erilaisten silmätutkimusten avulla, kuten silmän rakenteiden mikroskooppitutkimuksessa, näkökenttätutkimuksessa tai hermosäiekerroksen kuvauksessa.
Glaukooman hoito tähtää riittävän näkökyvyn säilyttämiseen
Glaukooman hoidon tavoitteena on säilyttää riittävä näkökyky läpi elämän. Ainoa tapa hoitaa glaukoomaa on laskea silmänpainetta. Hoito aloitetaan silmänpaineen alentamiseen tarkoitetuilla silmätipoilla tai silmän kammiokulman SLT-laserhoidolla.
Jos hoidosta huolimatta tauti etenee ja silmänpainetaso on liian korkea, saattaa leikkaushoito olla vaihtoehto. Paikallispuudutuksessa tehtävä leikkaus on kaihileikkausta monimutkaisempi, ja se vaatii tiivistä jälkiseurantaa.
Glaukooman kanssa voi elää normaalia elämää
Glaukoomadiagnoosi saattaa säikäyttää ja herättää pelon sokeutumisesta. Taudin kanssa voi kuitenkin elää normaalia elämää.
“Glaukooman kanssa pärjää eikä diagnoosia tarvitse pelästyä, kunhan sairautta sitoutuu hoitamaan ohjeiden mukaan ja käy säännöllisesti kontrollitarkastuksissa”, Ojanen muistuttaa.
Artikkeli on julkaistu alun perin HUSin verkkosivuilla 20.8.2024
