Farmaseutti Suvi Pajarre-Sorsa on työskennellyt Myrkytystietokeskuksessa 24 vuotta. Pitkästä työurasta huolimatta Myrkytystietokeskuksessa on kaksi henkilöä, jotka ovat olleet talossa vielä Pajarre-Sorsaa kauemmin.
”Meillä on hyvin pysyvä työyhteisö. Tämä on merkityksellistä työtä, vaikka ulospäin on välillä vaikea näyttää, mitä me teemme, kun työ on pitkälti aivotyötä.”
Koska vaihtuvuus on pientä, suurin osa työntekijöistä tulee Myrkytystietokeskukseen sijaisuuksien kautta. Niin myös Pajarre-Sorsa aikoinaan.
Kolmivuorotyötä vuoden jokaisena päivänä
Jotta Myrkytystietokeskuksen puhelimeen pääsee vastaamaan, on käytävä läpi kolmen viikon intensiiviperehdytys. Vasta puolen vuoden jälkeen työntekijä on riittävän pätevä toimimaan itsenäisesti ja saa muitakin vastuualueita.
Myrkytystietokeskuksessa työskentelee 11 farmaseuttia, ylilääkäri ja kolme muuta lääkäriä sekä vastaava proviisori. Farmaseutit tekevät kolmivuorotyötä ja vastaavat puheluihin ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Kaikki puhelut kirjataan ylös ja lajitellaan yleiskyselyihin ja myrkytyspuheluihin.
”Puhelimeen vastaaminen on ykkösprioriteetti. Jos on hiljainen päivä teen usein samalla taustatöitä. Omalle vastuulleni kuuluvat esimerkiksi Myrkytystietokeskuksen some-kanavat”, Pajarre-Sorsa kertoo.
Puhelinvuorojen lisäksi farmaseutit tekevät taustatyövuoroja, jolloin voi keskittyä esimerkiksi päivittämään hoito-ohjeita. Pajarre-Sorsa vastaa myös myrkytyslääkerekisteristä, perehdytyksestä ja työsuojelusta sekä toimii vastaavan proviisorin sijaisena. Myrkytystietokeskuksen farmaseutit ylläpitävät tietokortteja erilaisista myrkyistä, joita he käyttävät hoito-ohjeistuksen apuna, koska muuta suomenkielistä tietoa ei ole saatavilla.
Eniten kysytään lääkkeistä
Myrkytystietokeskukseen tulee noin sata puhelua päivässä, talvella hiukan vähemmän, kesällä enemmän. Tyypillisesti puhelun kesto on noin 3-4 minuuttia ja puhelimeen vastataan noin 30 sekunnissa.
”Säästämme paljon yhteiskunnan kustannuksia, sillä useimmiten pystymme antamaan hoito-ohjeet kotiin. Näin myrkytystapaukset eivät kuormita turhaan esimerkiksi päivystyksiä.”
80 prosenttia puheluista tulee tavallisilta kansalaisilta ja loput terveydenhuollosta.
”Myös huslaiset voivat soittaa meille ja pyytää konsultaatiota potilaan hoitoon, myös päivystysaikana.”
Yleisimmin puhelut koskevat lääkkeitä. Varsinkin parasetamolista kysytään paljon. Se korostuu myös puheluissa, jotka koskevat itsetuhoisia nuoria.
Suurin osa myrkytyksistä on kuitenkin vahinkoja ja ne tapahtuvat pienille lapsille, jotka maistelevat kaikkea, kuten pesuaineita tai kasveja. Etenkin kesällä kasvien aiheuttamat myrkytykset korostuvat. Kesä onkin Myrkytystietokeskuksessa kiireisintä aikaa, kun kasvien lisäksi työllistävät muun muassa hyttysmyrkyt, tuholaistorjunta-aineet ja myöhemmin syksyllä sienet.
Myrkytystietokeskus saa vuosittain lähes 7 000 puhelua, joiden oikea osoite olisi muu taho. Lääkeneuvonta kuuluu apteekeille, ruokamyrkytykset terveyskeskukseen tai päivystykseen, raskauteen liittyvät altistukset teratologiselle tietopalvelulle ja eläimiä koskevat kysymykset eläinlääkärille.
Myrkytystietokeskus
- Perustettu 1961 lastenklinikalle
- Palvelee valtakunnallisesti ympäri vuorokauden sekä kansalaisia että terveydenhuollon ammattilaisia
- 37 000 puhelua vuosittain
- Kaksi puhelinnumeroa: 0800 147 111 (ilmainen), 09 471 977 (normaali puheluhinta)
- Myrkytystietokeskuksen verkkosivut
Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 2/2023.
