Siirry pääsisältöön
Lääkintälaiteteknikko Ari Nevalainen
4 minuuttia
2.1.2025
Teksti: Lotta Mäki-Punto
Kuvat: Hanna Raijas-Turva

Lääkintälaiteteknikko varmistaa, että sairaalan laitteet toimivat joka hetki

Sairaaloissa on valtava määrä laitteita, jotka ovat välttämättömiä potilaiden hoidossa. Ne vaativat myös jatkuvaa huoltoa, ylläpitoa ja seurantaa. Seurasimme Meilahden torni- ja siltasairaalassa työskentelevän lääkintälaiteteknikko Ari Nevalaisen päivää.

7.00

Päivä käynnistyy palvelupyynnöillä

Ensimmäiseksi teen katsauksen työpisteelleni: ovatko lähetit tuoneet iltapäivällä huoltoa vaativia laitteita tai uusia laitteita ja varaosia. Uusillekin laitteille tehdään vastaanottotarkastus ja ne lisätään lääkintärekisteriin, jotta niiden huoltoa ja elinkaarta sairaalassa pystytään seuraamaan.

Heti aamusta käyn läpi myös saapuneet palvelupyynnöt. Huolto- ja viankorjauspyyntöjä lääkintäteknisille laitteille tehdään HUSissa noin 100 päivässä ja yksikkömme poimii niistä omansa. Torni- ja Siltasairaalan osastoille kuuluvat endoskopian, potilasvalvonnan, leikkaussalien ja teho-osaston laitteet, eli vaihtelua on hengityskoneista veripesukoneisiin.

Ennen kahdeksaa sydänkirurgiselta teho-osastolta jo soitetaankin – potilasmonitorissa on ilmennyt ongelma. Piipahdan osastolla ja käynnistän monitorin uudelleen sekä testaan sen simulaattorilla. Testitulos antaa “puhtaat paperit” ja laite on taas käyttövalmis.

Lääintälaiteteknikko Ari Nevalainen
Ari Nevalainen mittaa ja vertaa hengityskoneen sisäänhengityksen painesensorin arvoa. Sensorin mittaaman arvon pitää olla sama kuin mittarilla mitatun.
8.50

Kutsu Meilahden teho-osastolle – on aika kalibroida defibrillaattori

Puhelin soi jälleen. Meilahden leikkausosastolla defibrillaattori on ilmoittanut tarpeestaan akun kalibrointiin. Lähden noutamaan laitetta ja palautan aiemmin testaamani sydänlusikat samalla reissulla.

Laitteiden huoltaminen on käytännönläheistä työtä – kädentaidoista ja vakaista käsistä on lääkintälaiteteknikolle hyötyä. Ulkomuistissa ei tarvitse säilöä valtavaa kirjastoa huoltomanuaaleista, vaan avaan huolto-ohjeet kunkin laitteen kohdalla erikseen ja käyn tarvittavat testit kohta kohdalta läpi. Sen sijaan englannin kielen taitoa tarvitaan, sillä manuaalit ja laitteiden huoltamiseen valmentavat kurssit ovat harvoin suomeksi.

Paineensietokyky testataan silloin, kun kutsu viankorjauskeikalle tulee kesken potilaan toimenpiteen.  Usein potilaat ovat hereillä ja siinä me sitten jutustelemme rauhallisesti hänen kanssaan, että tulimme nyt tarkistamaan näitä potilasnäytön käyriä. Sydänleikkauksissa potilaan rintakin saattaa olla auki – tosin silloin potilaskin on nukutettuna.

Kesken toimenpiteen laitetta ei korjata. Tarkistamme ja arvioimme tilanteen, ja tarvittaessa vaihdamme viallisen laitteen varalaitteeseen.

10.00

Teen määräaikaishuoltoa hengityskoneelle

Kello kymmenen maissa haen huoltoon hengityskoneen Siltasairaalan teho-osastolta. Koneen eri osille tehdään määräaikaishuolto tiettyinä vuosina, esimerkiksi joka toinen vuosi vaihdetaan akku ja joka kuudes vuosi virtausantureita, regulaattoreita tai venttiilejä. Tällä kertaa vuorossa on akun vaihto.

Yhden laitteen huoltoon menee noin 2–3 tuntia, eli päivässä huoltoja ehtii tehdä noin kahdelle, kolmelle laitteelle. Laitteiden repertuaari on hyvin laaja – kevyistä verenpainemittareista kiinteästi asennettuihin anestesiakoneisiin, jotka huolletaan potilaspaikalla.
Laitehuollot pitävät sairaalan pyörät pyörimässä – määräaikaiset huollot ennaltaehkäisevät vikaantumista ja osaston henkilöstö voi luottaa, että potilaspaikka laitteineen on käytettävissä tosipaikan tullen. 

Hengityskoneen huoltoa
Hengityskoneelle tehdään määräaikaishuollossa noin 30 testiä. Kädet ovat lääkintälaiteteknikon tärkein työkalu.
13.00

Noin 30 testiä myöhemmin – palautan hengityskoneen ja kostuttimen paikalleen Siltasairaalan teho-osastolle

Työssä oppii tunnistamaan tiettyjä viitearvoja ja arvioimaan laitteen kuntoa niidenkin pohjalta. Yhteensä 30 varmistavan testin jälkeen hengityskone on valmis palaamaan osastolle – vuodon, virtauksen ja paineen arvot ovat sellaiset kuin pitääkin.

Kuljetan hengityskoneen takaisin Siltasairaalan teho-osastolle, kun kesken matkan puhelin taas pirahtaa. Vaihdan ajatuksia erään valmistajan kanssa endoskopiaosastolle saapuvasta laitteesta ja sen asennuksesta.

Parasta työssäni on, että päivissä on vaihtelevuutta ja vuorovaikutusta. Ihmiset tulevat tutuiksi, kun pääsen kohtaamaan niin osastojen henkilökuntaa, potilaita, paketteja kuljettavia lähettejä kuin yhteistyökumppaneitakin.

Lääkintälaiteteknikko Ari Nevalainen
Loppupäivästä on paperitöiden aika. Arille mielekkäintä työssä on sen vaihtelevuus ja se, että saa olla lähellä ihmisiä.
14.15

Päivän lopuksi naputtelen vielä raportteja lääkintälaiterekisteriin

Päivän päätteeksi teen vielä paperitöitä: kirjaan laiterekisteriin päivän aikana tehdyt huollot, niiden kustannukset sekä huoltoraportit. Myös valmistajan itse huoltamat laitteet, esimerkiksi sydäntahdistimet, tallennetaan raportteineen rekisteriin.

Me Lääkintätekniikassa huollamme suurimman osan, noin 2/3 omistamistamme laitteista ja loput huoltavat valmistajat itse. Kaikkiin laitteisiin emme ole saaneet huoltokoulutusta. Joitakin laitteita saattaa olla vain muutama, ja on kannattavampaa, että huoltaja saapuu korjauskeikalle joskus ulkomailtakin asti.

Paketit liikkuvat Meilahden sairaala-alueella vilkkaasti – aamulla lähettifirmojen kuriirit tuovat huoltoa kaipaavia laitteita postista ja iltapäivällä oma henkilökuntamme Zaidankadulta.

Seuraavana aamuna työpisteelläni odottaakin uusi huoltoa vaativa laite, joka tulee mahdollistamaan elinkaarensa aikana vielä monta kertaa potilaidemme parhaimman hoidon.

Asiasanat: