Lapsettomuuslääkäri: “On urbaani huhu, että hoitoihin pitää jonottaa vuosia”

Sitä voisi luulla aivan tavalliseksi toimistorakennukseksi. Vieressä humisee Mannerheimintie ja sen takana kohoaa vanha Tilkan sotilassairaala. Ohi kulkee ihmisiä töihin, kotiin ja kuka minnekin, mutta vain harva tietää, että noiden seinien sisällä luodaan joka päivä uutta elämää.

Ollaan Tilkan Viuhkassa, jossa sijaitsee HUSin Lisääntymislääketieteen yksikkö. Täällä tehdään Uudenmaan alueen kaikki julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoidot.

Ja paljon tehdäänkin – viime vuonna HUSissa tehtiin yhteensä noin 2 500 munasolukeräystä ja inseminaatiota. Jos mukaan laskee myös pakastealkionsiirtokierrot, on määrä noin 4 600. Lapsettomuuslähetteiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 38 prosenttia, eikä tahti osoita hiipumisen merkkejä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan hedelmöityshoitojen kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt tasaisena. Vuonna 2023 hoitoja aloitettiin 14 500 ja vuonna 2024 luku oli 14 300. Julkisella sektorilla tehdään yli 60 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista.

Jono on lyhyempi, kuin moni luulee

Moni murehtii julkisen puolen pitkiä jonoja ja miettii, lipuuko lapsihaave hoitojen alkua odotellessa ulottumattomiin. Lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltosella on heille hyviä uutisia: vaikka potilaita on yhä enemmän, ovat odotusajat lyhentyneet.

“Meillä on tehty paljon jonojen lyhentämiseksi. On kehitetty hoitopolkuja, tehostettu toimintaa, rekrytoitu lisää henkilökuntaa. Siten on voitu kasvattaa hoitojen määrää.”

Yleinen virhekäsitys on, että jonossa pitäisi odotella vuosia. Vaikka jonotusta tulee monessa eri hoidon vaiheessa, on tilanne onneksi oletuksia parempi. Omilla soluilla tehtäviin IVF-hoitoihin jonotetaan muutama kuukausi, eikä inseminaatioihin ole jonoa ollenkaan.

Jonot lahjasoluhoitoihin ovat pidemmät, sillä luovutetuista sukusoluista on jatkuva pula. Lahjasiittiöitä joutuu odottamaan lähes vuoden ja lahjamunasoluja 1–2 vuotta.

Lahjasoluhoitoja on saanut julkisesta terveydenhuollosta vuodesta 2019. Erityisesti lahjasiittiöhoitojen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja syy siihen on tiedossa.

“Tietoisuus hoidoista on lisääntynyt. Hoidot ovat julkisella edullisempia ja ne ovat mahdollisia entistä useammalle”, Savolainen-Peltonen sanoo.

Hedelmällisyyteen voi vaikuttaa

Tahattomasta lapsettomuudesta kärsii noin joka viides suomalainen. Syyt voivat olla lääketieteellisiä tai sosiaalisia. Kun puhutaan lääketieteellisestä näkökulmasta, yksi tärkeimmistä tekijöistä on naisen ikä.
Naisen hedelmällisyys alkaa laskea 30-vuotiaana ja kääntyy voimakkaampaan laskuun 35 ikävuoden jälkeen. Vaikka miehillä iän vaikutus ei ole yhtä voimakas, eivät siittiötkään säily virkeinä ja hyvälaatuisina läpi elämän.

Hoitoihin hakeudutaankin yhä vanhempana. Viime vuonna ensimmäiseen koeputkihedelmöityshoitoon hakeutuvien naisten keski-ikä oli HUSissa 34,2 vuotta. 

Iälleen meistä kukaan ei voi mitään. Savolainen-Peltonen kuitenkin muistuttaa, että omaan hedelmällisyyteen voi onneksi vaikuttaa monin tavoin. Kun nukkuu riittävästi, syö ravitsemussuositusten mukaisesti  ja välttää päihteitä ja nikotiinituotteita, on tehnyt jo paljon.

“Liikunta on hyvästä, mutta ei silloin, jos sen harrastaminen menee äärimmäisyyksiin”, sanoo lisääntymislääketieteen yksikön apulaisosastonhoitaja Elisa Rinta-Lusa. 

Tavallisimpia syitä lapsettomuudelle ovat naisella ovulaatiohäiriöt , endometrioosi ja munanjohdinviat. Miehellä lapsettomuutta selittävät usein siemennesteviat. Viime vuosina huolta on herättänyt miesten siemennesteen laadun heikkeneminen. Sen taustalla voivat olla erityisesti elämäntavat ja ympäristön kemikaalit. Lapsettomuuden syy selviää useimmissa tapauksissa, mutta jopa 30 prosenttia jää vaille selitystä.

Selviääpä syy tai ei, on lapsettomuuden hoitoon useita keinoja. Jokaiselle potilaalle valitaan hoitomuoto, joka sopii juuri hänen tilanteeseensa.

Kevyimmästä päästä on munarakkulan kypsytyshoito, jossa potilas käyttää ovulaatiota vahvistavaa lääkitystä. Inseminaatiossa kohtuonteloon ruiskutetaan ohuen katetrin avulla siittiöitä ovulaation aikaan. Koeputkihedelmöityshoidossa hormonipistoksilla stimuloidaan munasarjoja niin, että munasoluja kypsyy kerralla useampia. Ne kerätään ohuen neulan avulla emättimen kautta ja hedelmöitetään laboratoriossa.

Lapsettomuushoidot ovat tutkitusti turvallisia

Lapsettomuushoidoilla on raskas maine. Niihin liittyy verikokeita, ultraäänitutkimuksia, neuloja ja lääkkeitä. Kun hoitoihin lopulta pääsee, voi takana olla jopa vuosia jatkunut toivon ja epätoivon värittämä tie.

Osa kuitenkin yllättyy esimerkiksi munasolukeräyksen helppoudesta. Toimenpide kestää vain 5–10 minuuttia ja siihen saa tehokkaan kipulääkityksen.

“Moni sanoo, että jos olisin tiennyt, en olisi jännittänyt”, Rinta-Lusa sanoo.

Jos hoidoissa käytettävät pistokset pelottavat, saa niiden käyttöön apua ja henkilökohtaista opastusta lisääntymislääketieteen yksiköstä.

Hoidoissa käytetään erilaisia hormonilääkityksiä. Savolainen-Peltonen muistuttaa, että lapsettomuushoidot ovat tutkitusti turvallisia sekä hoidetulle että lapselle.

Julkisella saa tehokasta hoitoa

Tavoitteena tietenkin on, että hoitoja tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Saisiko yksityiseltä puolelta parempaa hoitoa kuin julkiselta?

“Julkisella saa yhtä hyvää hoitoa. Seuraamme jatkuvasti alan viimeisimpiä tutkimuksia ja teemme tutkimuksia ja hoitoja, jotka ovat tutkimusnäytön perusteella vaikuttavia. Synnytyksen todennäköisyyden tulee olla vähintään 10 prosenttia hoitokiertoa kohti”, Savolainen-Peltonen sanoo.

Vastoin yleistä uskomusta julkisella puolella tehdään myös esimerkiksi alkiodiagnostiikkaa ja alkiokuoren avauksia. Toimenpiteiden pitää kuitenkin olla parin tilanteessa perusteltuja.

Jokaisen hoitokerran jälkeen yksikössä arvioidaan, miten seuraavaksi kannattaa edetä. Asiaa ei päätä yksi lääkäri, vaan suunnittelu tehdään erityisesti haastavissa tilanteissa usean ammattilaisen kesken. Hoitopolku ei ole kaikille sama, vaan perustuu yksilölliseen arvioon. Siksi myös hoitokertojen määrä on yksilöllinen.

Edes järeimmät lapsettomuushoidot eivät aina takaa raskauden onnistumista. Myös raskauden alkaminen voi herättää monenlaisia tunteita. Tukea hoitojen keskellä saa HUSin sairaalapastorilta ja esimerkiksi omalta terveysasemalta tai jopa työterveyshuollosta. Nimestään huolimatta sairaalapastorin kanssa keskustelu voi olla täysin vapaata uskonnollisuudesta.

Lisääntymislääketieteen yksikössä työskentelee myös psykologeja, mutta suurimman osan heidän työajastaan lohkaisee lahjasoluneuvonta.

Hoitotulokset paranevat koko ajan

Lisääntymislääketieteen yksikössä potilaiden unelman eteen töitä tekee 60 huippuammattilaista: kätilöitä, sairaanhoitajia, perushoitajia, lääkäreitä, biologeja, bioanalyytikkoja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Heidän avullaan jopa 80 prosenttia tutkimuksiin hakeutuneista saa lopulta toivomansa lapsen.

Alan tulevaisuus näyttää valoisalta.

“Kehitystä tulee koko ajan: tutkimuksissa, lääkkeissä, laboratoriotekniikoissa ja alkiodiagnostiikassa”, Savolainen-Peltonen sanoo.

Yksi viimeisimmistä tutkimuskohteista on tekoälyn käyttö lapsettomuushoidoissa. Tekoäly voisi auttaa esimerkiksi siirrettävien alkioiden valinnassa, hoidon ennusteen arvioinnissa ja entistä yksilöllisemmässä hoidon valinnassa.

Ohikulkija voisi sanoa, että kuulostaa tieteiselokuvalta. Hoidoissa kävijä saattaisi kutsua sitä ihmeeksi.

Mannerheimintien varrella, vaaleassa toimistorakennuksessa luotetaan tieteeseen. Ei se silti lakkaa koskettamasta. Niiden seinien sisällä saa joka vuosi alkunsa yli 600 uutta elämää.

Miten pääsen lapsettomuushoitoihin? Entä mitä niissä tapahtuu?
Katso usein kysytyt kysymykset täältä. 

Mistä tukea lapsettomuuden polulle?
Lapsettomuus voi olla yksi elämän suurimmista kriiseistä. Terveyskylän sivulle on koottu tietoa siitä, mistä tukea voi saada. 

Haluatko luovuttaa sukusoluja?
Tarvitsemme jatkuvasti uusia siittiöiden ja munasolujen luovuttajia. Lue lisää luovuttamisesta Sukusolupankin sivuilta.