"Työssäni näen, mitä tulevaisuuden hoito tulee olemaan. Pääsen aitiopaikalta seuraamaan, minkälaista tutkimusta ja kehitystyötä terveysalalla tehdään", sanoo erikoissuunnittelija Carita Lehto, joka koordinoi HUSin eettisen toimikunnan lakisääteistä toimintaa.
HUSissa on koko ajan meneillään yli 2 000 lääketieteellistä tutkimusta, joista kaikki ihmiseen kajoavat ovat käyneet läpi eettisen arvioinnin. Uusia lausuntohakemuksia tulee keskimäärin 100 kuukaudessa. Eettinen toimikunta käsittelee kaikkiaan noin 1200 lausuntohakemusta vuodessa.
Ensin eettinen arviointi, sitten vasta tutkimuksen käynnistys
Kun tutkija haluaa aloittaa uuden tutkimuksen, pitää hänen ensin tehdä tarkka tutkimussuunnitelma. Se on tärkein dokumentti eettisen toimikunnan lausuntohakemuksessa. Tutkimuksella pitää olla eettisen toimikunnan lausunto, ennen kuin tutkimusta voi aloittaa.
Hakemus liitteineen voi olla satoja sivuja, joskus kuitenkin ”vain” joitakin kymmeniä. Tämän jälkeen tarvitaan vielä organisaation tutkimuslupa, mitä todennäköisimmin rahoitushakemuksia ja joissain tutkimuksissa erilaisia juridisia sopimuksia.
"Eettisen toimikunnan lausunto takaa, että tutkimus on arvioitu eettiseksi ja turvalliseksi."
-Carita Lehto
Kuulostaa uuvuttavalta selostaa juurta jaksain, mitä ja miten aikoo tutkia. Eikö riitä, että meillä on tutkimusta säätelevä laki, jota tutkija tietenkin noudattaa? Miksi tutkimukselle pitää tehdä eettinen arviointi?
”Sillä varmistetaan, että tutkimukseen osallistuvan ihmisen oikeudet on huomioitu, mahdolliset haitat on minimoitu, ja ettei ihmiselle tehdä mitään epäeettisiä toimenpiteitä. Eettisen toimikunnan lausunto takaa, että tutkimus on arvioitu eettiseksi ja turvalliseksi”, Lehto kertoo.
Ei koskaan enää julmuuksia tieteen nimissä
Lääketieteellisen tutkimuksen eettiset säännöt syntyivät vastauksena vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten natsi-Saksan julmiin ihmiskokeisiin ja Yhdysvalloissa vuosina 1932–1972 toteutettuun Tuskegeen syfilistutkimukseen, jossa afroamerikkalaisia miehiä huijattiin ja jätettiin ilman hoitoa.
Näiden tapausten seurauksena laadittiin eettisiä ohjeistoja, kuten Nürnbergin säännöstö ja Helsingin julistus, jotka vahvistivat tutkittavien oikeuksien suojaa maailmanlaajuisesti.
Ettei tutkimus olisi kiireessä tapahtuvaa hosumista
Ortopedian alan tutkimusta tehnyt osastonlääkäri Tuomas Lähdeoja toimii HUSin tutkimuseettisen toimikunnan varapuheenjohtajana.
”Eettisessä toimikunnassa arvioidaan tutkimuslaissa määriteltyjä asioita, joista yksi on se, onko tutkimus toteutettavissa. Valittujen tutkimusmenetelmien lisäksi voidaan arvioida sitä, löytyykö tutkimukseen potilaat. Voi myös olla, ettei tutkimusasetelman voima riitä ratkaisemaan ongelmaa, jolloin tutkimus on turha ja näin myös epäeettinen”, Lähdeoja kertoo.
"Tutkijoina meidän pitää osata tutkia oikeita asioita."
-Tuomas Lähdeoja
Yleisin syy, miksi tutkija saa eettisen lausuntohakemuksensa bumerangina takaisin korjattavaksi, on huolimattomasti tehty tutkimussuunnitelma.
”Pyrimme siihen, että tutkimus olisi alusta alkaen huolellisesti mietitty, ettei se olisi sellaista kiireessä tapahtuvaa hosumista. Tutkijoina meidän pitää osata tutkia oikeita asioita ja mahdollisesti saada tutkimuksen avulla jokin muutos aikaan”, Lähdeoja perustelee.
Hän korostaa, että eettinen toimikunta ei ole tutkijan vihollinen, jonka tehtävä on vaikeuttaa tutkimuksen tekemistä.
”Sen lisäksi, että toimikunta on lain vaatima elin, jossa tutkimus arvioidaan, pyrimme olemaan tutkijan “kavereita” ja varmistamaan, että iso tutkimuksen eteen tehty vaiva ei mene hukkaan.”
Tutkimusetiikan paini tekoälyn ja muiden nykyhaasteiden kanssa
Lääketieteellisessä tutkimuksessa käsitellään suuria massoja potilasdataa, jonka suojaaminen ulkopuolisilta on yksi tärkeimmistä asioista, joihin eettinen toimikunta kiinnittää huomiota.
”Kun tutkimuksessa henkilön tiedot anonymisoidaan, ei niitä voida koskaan jälkikäteen jäljittää nykytekniikoilla. Kovaa vauhtia kehittyvä tekoäly saattaa pystyä jäljittämään anonymisoidunkin tiedon. Tämä on iso haaste tutkimusetiikassa”, Lähdeoja kertoo.
Tekoälyn ja tietosuojan lisäksi geeniterapiat ja alkioiden geenimuuntelu sairauksien hoidossa ovat isoja ja laajempia eettisiä kysymyksiä, joiden uusimpia kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia myös HUSin tutkimuseettinen toimikunta seuraa jatkuvasti.
”Tekoälyn ja genomidatan hyödyntäminen tuovat lisää monimutkaisuutta lääketieteelliseen tutkimukseen ja tekevät tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista vaikeampaa”, toteaa Lehto.
Hyvä tutkimus tuo toivoa ja on vaikuttavaa
Tanja Berg sairastui kohdunrungon syöpään muutama vuosi sitten. Diagnoosi tuli yllättäen työterveyshuollon kautta, ja sen jälkeen alkoi hoitopolku, joka vei Naistenklinikan leikkauksesta HUSin Syöpäkeskukseen. Siellä Berg pääsi mukaan lääkehoitotutkimukseen.
"Sain heti alussa kattavasti tietoa ja minua kohdeltiin empaattisesti. Kaikki tehtiin huolellisesti, ja sain tuntea olevani turvassa. Leikkaus, sytostaatit ja sädehoito yhdistelmänä tuntuvat toimineen kohdallani toivotusti ja arvot ovat pysyneet kurissa – koen olevani terve", Berg kertoo.
"Tutkimuksen aikana on erityisen tärkeää, ettei hoitoketju katkea."
-Tanja Berg
Hän on nyt kolmatta vuotta seurannassa. Kohdunrunkosyövän yksilöllisen hoidon tutkimus on yhä käynnissä, joten kokonaisvaltaisia tuloksia ei vielä ole.
"Minulle kerrottiin hyvin ennen hoitoa ja hoidon aikana mahdollisista sivuvaikutuksista ja miten tulee toimia, jos niitä ilmenee. Se herätti luottamusta. Potilaana koin olevani haavoittuvainen. Tutkimuksen aikana on erityisen tärkeää, ettei hoitoketju katkea ja että potilas pysyy mukana tiedonsaannissa koko prosessin ajan.”
Berg uskoo vahvasti siihen, että Suomessa lääketieteellinen tutkimus tehdään eettisesti. Hänellä on ollut vahva luottamus tutkimukseen siitä lähtien kun hänen äitinsä sai tutkimuspotilaana kantasolusiirron leukemiaan ja parani syövästä.
Tänä päivänä tutkimusetiikan tärkein tehtävä on varmistaa, että tutkimus on eettisesti kestävää ja toteutettavissa.
”Tieteellinen uteliaisuus on tutkimuksen moottori ja auttaa syventämään ymmärrystä monista asioista. Eettiseen arviointiin ei kuulu tutkimuksen hyödyn arvottaminen, mutta tietenkin odotamme, että tutkimus tuottaa uutta merkityksellistä tietoa ja vie lääketiedettä eteenpäin – eli on vaikuttavaa”, Lähdeoja toteaa.
Lääketieteellisen tutkimuksen eettiset säännöt
- Helsingin julistus on Maailman lääkäriliiton vuonna 1964 julkaisema ohje, joka on yksi keskeisimpiä lääketieteen etiikan perusteita ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.
- Nürnbergin säännöstö syntyi vuoden 1947 oikeudenkäynnin seurauksena, jossa useat lääkärit tuomittiin keskitysleireillä tehtyjen epäinhimillisten lääketieteellisten kokeiden vuoksi. Säännöstö teki tutkittavan tietoon perustuvasta suostumuksesta kansainvälisesti tunnustetun tutkimuksen edellytyksen.
