Elinsiirtojen määrä väheni hieman, luovuttajien määrä kasvoi vuonna 2024
Asiasanat:Vuonna HUSissa 2024 tehtiin yhteensä 449 elinsiirtoa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden luovuttajien määrä oli ennätyksellisen korkea. HUSissa tehtiin marraskuussa Suomen ensimmäinen kädensiirto.
Vuonna 2024 elinsiirtoja tehtiin 449, joista 20 lapsille. Edellisenä vuonna elinsiirtoja tehtiin 475. Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Helsingissä Meilahden tornisairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.
Vuonna 2024 tehtiin 314 munuaisensiirtoa, joista 9 lapsille. Maksansiirtoja tehtiin 76, joista 6 lapsille. Haimansiirtoja tehtiin 22 ja sydämensiirtoja 18, joista 5 lapsille. Keuhkonsiirtoja tehtiin 17. Lisäksi tehtiin yksi leikkaus, jossa siirrettiin sydän ja keuhkot sekä yksi kädensiirto. Lue lisää Suomen ensimmäisestä kädensiirrosta uutisestamme.
Elinluovuttajien kokonaismäärän kasvu ei ole lisännyt sydänsiirtojen määrää, koska viime vuosina elinluovuttajat ovat aiempaa iäkkäämpiä ja sairaampia, eivätkä ole soveltuneet sydänluovuttajiksi. Viime vuosina aikuispotilaiden sydämen ja keuhkojen siirtojen määrä on Suomessa pysynyt huomattavasti matalampana muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Elinluovutustoiminta
Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki maamme sairaalat. Kuolleita elinluovuttajia oli vuonna 2024 yhteensä 156. Elinluovuttajien keski-ikä oli 56,5 vuotta. Monielinluovuttajia eli elinluovuttajia, jotka luovuttivat enemmän kuin yhden elimen, oli 66 % kaikista elinluovuttajista. Suurin osa elinluovuttajista toimi myös kudosluovuttajina. Lisäksi tehtiin Suomen ensimmäinen kädenluovutus.
Vuonna 2024 tehtiin 32 DCDD-elinluovutusta (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen) ja näistä siirrettiin 57 munuaista.
Munuaisensiirrot eläviltä luovuttajilta on vakiintunut noin 40 siirron tasolle, mikä on neljä kertaa enemmän kuin munuaissiirtotoiminnan aikana keskimäärin vuodessa. Nousu alkoi aktiivisen koulutuksen, ohjeistusten ja resurssien lisäämisen myötä vuodesta 2010 alkaen. Elävän luovuttajan munuaisensiirtojen tavoite on 70 vuodessa.
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on aktiivista ja tärkeää elinsiirto- ja elinluovutustoiminnassa. Maksan-, sydämen- ja keuhkojensiirroissa kiireellinen hälytysjärjestelmä on elintärkeä. Scandiatransplant-organisaatio ylläpitää rekisteriä, tekee hoitosuosituksia ja tukee tieteellistä tutkimusta. Vuonna 2024 lähetettiin ja vastaanotettiin useita siirtoelimiä Pohjoismaiden välillä.
”Elinsiirrot ovat kustannustehokkaita, sillä suuri osa potilaista palaa työelämään ja eloonjäämisosuudet ovat yli 90 %. Lisäksi munuaisensiirrot säästävät miljoonia dialyysikustannuksissa. On tärkeää varmistaa riittävä henkilöstö ja tehokas koulutus, jotta tavoitteemme nousta ja pysyä Pohjoismaiden parhaimmaksi kaikkien elinsiirtojen osalta toteutuu”, kertoo ylilääkäri Arno Nordin.