Hoitotyön tutkimus toi uutta tietoa karsastuksen vaikutuksesta aikuisten elämänlaatuun

Karsastus ei ole vain silmien asentovirhe, vaan se voi aiheuttaa psykososiaalisia haittoja ja vaikuttaa elämänlaatuun. HUSin hoitotyön kliininen opettaja Anna Mason tutki väitöskirjassaan, millaisia psykososiaalisia haittoja karsastus voi aiheuttaa aikuisilla.

Ensimmäisessä osatyössään Mason käänsi englannista suomeksi terveyteen liittyvän elämänlaadun AS-20-mittarin, joka otettiin käyttöön HUSin Karsastusyksikössä. Kyselyssä aikuinen arvioi karsastuksen toiminnallisia ja psykososiaalisia vaikutuksia elämänlaatuun.

Tulokset osoittavat, että naiset kokivat toiminnallisen elämänlaadun huonommaksi kuin miehet. Lisäksi nuorimmilla osallistujilla oli huonompi minäkäsitys kuin vanhemmilla. Potilaat, joilla ei ollut kaksoiskuvia, raportoivat heikompaa psykososiaalista hyvinvointia kuin ne aikuiset, jotka kärsivät kaksoiskuvista.

“Mittarin avulla pystytään objektiivisesti mittaamaan karsastuspotilaan raportoimaa muutosta elämänlaadussa ja siten arvioimaan hoidon, kuten karsastusleikkauksen, vaikuttavuutta. Mittari auttaa ammattilaisia kysymään myös psykososiaalista haitoista”, Mason kertoo.

Terveydenhuollossa tunnistettava karsastuksen psykososiaaliset vaikutukset

Osana tutkimustaan Mason haastatteli karsastavia aikuispotilaita, jotka kuvailivat psykososiaalisia haittojaan. Osallistujat kokivat sosiaaliset tilanteet haasteellisiksi ja kamppailivat henkisen hyvinvointinsa kanssa.

Potilaiden kokemat psykososiaaliset vaikutukset voivat ilmetä katsekontaktin välttelynä vuorovaikutustilanteissa, sosiaalisten tilanteiden välttelynä sekä itsetunto-ongelmina. Potilaat kertoivat kohdanneensa kiusaamista ja ihmisten tuijotusta.

“Moni potilas toivoo vertaistukea ja että psykososiaalisista haitoista kysyttäisiin vastaanotolla aktiivisemmin. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat karsastuksen vaikutukset ja tarjoavat tarvittavaa tukea.”

Koronaosaston perustamisesta oppeja väitöskirjaprosessiin

Jo lapsena Mason tiesi haluavansa sairaanhoitajaksi. Valmistuttuaan hän työskenteli lasten sairaanhoitajana, jonka jälkeen hän muutti kuudeksi vuodeksi Englantiin, välissä työskennellen HUSin silmätautien päivystyksessä. Suomeen palattuaan Mason palasi työhönsä silmätautien päivystykseen maisteriopintojensa loppuvaiheeksi. Tutkimusura alkoi kiinnostaa jo gradua tehdessä. Opintovapaansa aikana Mason päätyi perustamaan ensimmäistä koronaosastoa Kirurgiseen sairaalaan.  

“Se oli yksi urani rankimmista mutta myös merkittävimmistä kokemuksista. Se opetti rohkeutta kokeilla uutta ja olla pelkäämättä epäonnistumista.  Jos jokin ei onnistu, sitten kokeillaan jotain muuta. Samat periaatteet pätevät myös väitöskirjaprosessissa. Hylkäykset ja kritiikki ovat osa matkaa. Tärkeintä on uskaltaa”, Mason sanoo.

Kliinisessä hoitotyössä valtavasti tutkittavaa

Mason haluaa rohkaista sairaanhoitajia osallistumaan kliinisen hoitotyön tutkimuksiin. Uteliaana ihmisenä hän kokee, että kliinisessä hoitotyössä on valtavasti tutkittavaa.  

“Hoitotyön vaikuttavuutta tulisi tutkia nykyistä enemmän. Silmätautien hoitotyö on erityisen vähän tutkittu alue, ja lasten ja nuorten silmäsairauksien hoitotyö vieläkin vähemmän. Näillä alueilla olisi paljon mahdollisuuksia kehittää hoitotyötä tutkimuksen kautta.” 

Anna Masonin väitöskirja Health-Related Quality of Life in Finnish Strabismic Adults and Recommendations for Psychosocial Support tarkastettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 14.2.2025.