Jorvin päivystyksen tuhkarokkoepäily poissuljettu laboratoriokokein
Jorvin yhteispäivystyksessä oli 24.4. potilas, jolla epäiltiin tuhkarokkoa. Laboratoriokokeiden tulokset ovat nyt valmistuneet ja niiden perusteella kyseessä ei ollut tuhkarokko.
Jorvin yhteispäivystys. Kuva: Matti Snellman/HUS
Tuhkarokko tarttuu herkästi ilmateitse. Siksi varotoimena päivystyksen odotustila, jossa potilas oli ollut, suljettiin kahdeksi tunniksi ja uudet päivystyspotilaat ohjattiin toiseen tilaan.
Tuhkarokko on viruksen aiheuttama yleisinfektio, joka voi olla vakava iästä riippumatta. Erityisesti se voi olla vakava rokottamattomille pikkulapsille, raskaana oleville ja potilaille, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Tuhkarokkoon ei ole parantavaa hoitoa, joten sitä hoidetaan oireen mukaisesti.
Rokotusten ansiosta tuhkarokkotapaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta niitä voi ilmetä matkailun myötä. Haluamme siksi muistuttaa, että tuhkarokkorokotukset ovat tärkeä suojautumiskeino.
Suomi aloitti rokotukset tuhkarokkoa vastaan vuonna 1975. Vuonna 1982 siirryttiin MPR-rokotuksiin, jotka suojaavat tehokkaasti tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, joista ensimmäinen annetaan yleensä 12 kuukauden iässä ja toinen kuuden vuoden iässä. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1965 syntyneistä on lapsena sairastetun tuhkarokon antama pysyvä, elinikäinen suoja. Suoja voi olla puutteellinen etenkin vuosina 1965-1975 ja ulkomailla syntyneillä, koska osa heistä ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai saanut kahta rokotetta.
Jo kahtena vuonna peräkkäin suomalaisilla lapsilla on toisen MPR-rokotteen osalta rokotuskattavuus laskenut. Kahden annoksen rokotuskattavuus tulisi olla yli 95 prosenttia, jotta syntyy laumasuojaa tuhkarokkoa vastaan ja estetään tuhkarokkoepidemioita.
Jos rokotussuoja on puutteellinen, annetaan puuttuvat rokotteet maksutta omalla terveysasemalla, neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.