Kaulavaltimo- tai sepelvaltimoleikkaus voi vaikuttaa merkittävästi kognitiiviseen toimintakykyyn
Asiasanat:Kaula- ja sepelvaltimotaudin leikkaushoidolla on vaikutusta potilaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. Väitöskirjatutkimuksen perusteella leikkaushoito voi aiheuttaa sekä ohimenevää että pitkäaikaista kognitiivista heikentymistä tai kohentumista.
Valtimotauti on väestön yleisin kuolinsyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti, ja se vaikuttaa sairastuneiden toimintakykyyn. Valtimotaudin vakavimpia tautimuotoja ovat kaulavaltimotauti ja sydämen sepelvaltimotauti.
Psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi Kristiina Relander tutki väitöskirjatutkimuksessaan kognitiivisia eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyviä muutoksia kaulavaltimo- ja sepelvaltimotautipotilailla, joita hoidettiin leikkaushoidolla eli kaulavaltimon puhdistusleikkauksella (endarterektomialla) tai sepelvaltimon ohitusleikkauksella.
Tutkimus selvitti myös leikkaushoitoon liittyville kognitiivisille muutoksille altistavia tekijöitä sekä yhteyksiä leikkaushoitoon liittyvien kognitiivisten muutosten ja pitkäaikaisennusteen välillä.
Tulosten mukaan kaulavaltimon leikkaushoito voi parantaa kognitiota erityisesti potilailla, joilla aivojen verisuonten toiminta on heikentynyt kaulavaltimoahtauman seurauksena.
Sepelvaltimon ohitusleikkauksen jälkeen ilmennyt kognitiivinen heikentyminen puolestaan ennustaa pitkäaikaisia seurauksia, kuten heikentynyttä kognitiota kuusi vuotta leikkauksen jälkeen ja korkeampaa kuolleisuutta 12–14 vuotta leikkauksen jälkeen.
“On tärkeää tunnistaa leikkausten jälkeinen kognitiivinen heikentyminen, jotta voimme pyrkiä kohentamaan potilaiden pitkäaikaisennustetta tiivistämällä seurantaa ja hoitoa”, kertoo HUSin Neurokeskuksen Neuropsykologian yksikössä neuropsykologina työskentelevä Kristiina Relander.
“On tärkeää tunnistaa leikkausten jälkeinen kognitiivinen heikentyminen, jotta voimme pyrkiä kohentamaan potilaiden pitkäaikaisennustetta tiivistämällä seurantaa ja hoitoa."
Tuloksista apua hoitokäytäntöjen kehittämiseen
Tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään potilaiden hoitokäytäntöjä ja tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät leikkaushoidosta paitsi aivoinfarktiriskin pienentämiseksi, myös kognitiivisen toimintakyvyn parantamiseksi.
"Tulevaisuudessa voimme mahdollisesti tunnistaa jo ennalta ne potilaat, jotka hyötyvät kaulavaltimon leikkaushoidosta kognitiivisen toimintakyvyn kannalta”, Relander sanoo.
Kristiina Relanderin väitöskirja Cognitive outcome and prognosis of surgically treated carotid and coronary atherosclerosis tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 15.11.2024.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.