Pitkittyneisiin kehollisiin oireisiin on hoitokeinoja
Asiasanat:Pitkittyneitä haittaavia oireita ovat esimerkiksi krooninen väsymys, ärtyvä suoli tai ympäristöherkkyys. Uusi tieto oirekuvista ja niiden mekanismeista on parantanut tunnistamista ja sitä kautta hoitoa. Helsingissä 17.6. pidetyssä terveydenhuollon ammattilaisille avoimessa keskustelutilaisuudessa saatiin uutta tietoa alan johtavilta eurooppalaisilta asiantuntijoilta. Tilaisuuden järjestivät Gyllenbergin säätiö ja HUS.
Mikrofonikuutiota pitelevä professori Tim olde Hartman Radboudin yliopistosta kertoi pitkittyneiden kehollisten oireiden hoidosta Alankomaissa.
Pitkittyneillä kehollisilla oireilla tarkoitetaan kuukausia ja vuosia kestäviä haittaavia oireita, jotka eivät selity lääketieteellisin sairauksin tai löydöksin. Oireistot ovat yleisiä (aikuisilla 9–16 prosenttia) ja ne ovat tavallisia myös lapsilla ja nuorilla.
Pirstaleisuus hidastaa hoitoa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia
Oireet heikentävät työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Lisäksi potilas jää usein yksin ilman asianmukaista selitystä ja hoitoa: ikään kuin oireisto ei kuuluisi lääketieteen piiriin.
”Osa syrjäytyy ja jää sosiaalivakuutuksen etujen ulkopuolelle. Potilasryhmä on yksi eniten tutkimus- ja hoitovoimavaroja kuluttavista. Toistuvat tutkimukset ja hoidot, joiden kohde on oletettu sairaus, voimistavat oireita eivätkä tuota terveyshyötyä. Huonosti koordinoitu ja pirstaleinen hoito aiheuttaa myös tutkimuskierteitä ja ylimääräisiä kustannuksia”, ylilääkäri Markku Sainio HUSin Pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksiköstä sanoo.
Pitkittyneiden kehollisten oireiden eurooppalainen asiantuntijaverkosto Euronet-Soma kokoontui Helsingissä 16-18.6. Yhteinen näkemys vallitsi siitä, että potilaiden oireiden monimuotoisuus ja niiden syyt ymmärretään nyt paremmin kuin ennen. Edelleen kuitenkin tarvitaan vahvempaa tutkimusta. Ammattilaisten koulutuksen kautta uusi tieto on jo nyt siirrettävissä potilaiden parhaaksi.
”Yhteinen viesti on, että hoitoa on saatavilla ja kaikilla mahdollisuus toipua. Uusi tieto on jo lisännyt oireistojen tunnistusta Suomessa. Nyt fokuksessa on saada potilaat vaikuttavien hoitojen piiriin. Jopa täyttä toipumista tapahtuu turvallisessa hoitokontaktissa oikean tiedon avulla. Myös pitkäaikaisissa oireistoissa ennuste on seurannassa yleensä hyvä”, Markku Sainio kertoo.
Oireiden keskushermostoperäisten mekanismien ymmärrys selittää sairauden luonnollista kulkua ja siten mahdollistaa terveydenhuollon toimien kehittämisen, varhaisemman tunnistamisen ja entistä vaikuttavampien hoitokeinojen kehittämisen.
Hoidossa ja kuntoutuksessa kohteena on aivojen epätarkoituksenmukaisten automaattisten suojaustoimintojen normalisoiminen. Lääkkeiden lisäksi tämä tapahtuu mieltä ja kehoa yhdistävillä harjoituksilla sekä kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja psykofyysistä fysioterapiaa hyödyntävällä valmennuksella.