Poliisin ja ensihoidon työnjako aggressiivisten asiakkaiden hoidossa on turvallinen

”Ensihoitohenkilöstö kohtaa usein potilaita, jotka käyttäytyvät aggressiivisesti tai joita epäillään vakavasta rikoksesta. Asiakkaan väkivaltainen käytös johtuu usein alkoholin tai huumeiden käytöstä”, kertoo tutkija, tehohoidon ja anestesiologian erikoislääkäri Kari Heinonen HUSista.  

Jos väkivaltainen potilas ei tarvitse kiireellistä hoitoa, siirtää ensihoito hänet poliisin asiakkaaksi. Tämä on turvallisinta potilaalle itselleen, muille potilaille sekä hoitohenkilöstölle.  

Tämän käytännön turvallisuudesta ei kuitenkaan ole saatavilla aiempaa kattavaa tutkimustietoa. Siksi HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ensihoidossa toteutettiin yhdeksän vuoden tapahtumat kattava rekisteritutkimus.  

”Selvitimme ensihoidon poliisille luovuttamien potilaiden uudet ensihoitotehtävät, siirtotarpeen sairaalaan sekä kuolleisuuden kahden vuorokauden seuranta-aikana Helsingissä yhdeksän vuoden ajalta”, kertoo ensihoidon linjajohtaja, ylilääkäri Markku Kuisma. 

Seuranta-aikana kaikista ensihoidon 620 751 potilaasta 0,46 prosenttia luovutettiin poliisille. Näiden tutkimuksessa tarkasteltujen 2184 potilaan keski-ikä oli 44 vuotta ja 78 prosenttia heistä oli miehiä. Tutkimuksessa tarkastelluista potilaista 80 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Ensihoitoa tarvittiin uudelleen potilaiden arviointiin tai hoitoon 192 kertaa. Näistä potilaista 126 kuljettiin päivystykseen ja vain kaksi heistä kiireellisenä.  

Suurin osa uusista ensihoidon tehtävistä ilmaantui vasta sen jälkeen, kun poliisi oli jo päästänyt asiakkaan vapaaksi ja usein uuden ensihoitotehtävän syy oli eri kuin alkuperäisen tehtävän. Kolme potilaista menehtyi. Asiakkaat kuolivat poliisin tiloissa. 

Sekä suomalaisen että kansainvälisen vertailutiedon perusteella tiettyjen ensihoidon potilaiden luovuttaminen poliisille on potilasturvallisuudeltaan verrattavissa niihin tilanteisiin, joissa potilasta ei kuljeteta päivystykseen lainkaan. Ensihoitajat pystyvät tekemään nämä päätökset pääsääntöisesti itsenäisesti, eikä lääkärin konsultointi näytä lisäävän päätöksenteon turvallisuutta.  

”Mahdollisten kuolemien ehkäisemisessä keskeistä on saada käsitys nautitun alkoholin ja huumeiden määrästä ja ottoajankohdasta, jolloin voidaan arvioida, milloin aineiden huippupitoisuus verenkierrossa saavutetaan. Toinen merkittävä ehkäisykeino on putkaan sijoitettujen asiakkaiden tilan säännöllinen tarkistaminen”, Heinonen sanoo.  

Linkki tutkimusartikkeliin: Patients discharged to police custody after paramedic evaluation: an observational cohort study

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.