Sydänpysähdyksestä selviytymisen jälkeen alkaa taistelu aivojen puolesta - tutkimus etsii tehokkaimpia hoitokeinoja
Asiasanat:HUSissa on käynnissä kansainvälinen tutkimus, jolla halutaan parantaa sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden mahdollisuuksia selvitä mahdollisimman vähin vaurioin. STEPCARE-hanke on saanut Suomen Akatemialta 600 000 euron apurahan tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
Elina Lappi, Leena Pettilä, Jonna Heinonen, Pirkka Pekkarinen, Anna-Maria Kuivalainen, Markus Skrifvars, Minttu Saario ja Marjaana Tiainen muodostavat tutkimusryhmän, joka osallistuu kansainväliseen STEPCARE-hankkeeseen. Kuvasta puuttuvat väitöskirjatutkijat Ville Niemelä ja Miikka Keski-Keturi. Kuva: Hanna Raijas-Turva / HUS
Sydänpysähdys on yksi vakavimmista terveysuhista, ja se voi tapahtua täysin yllättäen. Suomessa sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen esiintyvyys on noin 50 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa.
”Hoidamme HUSin teho-osastoilla 120 sydänpysähdyspotilasta vuodessa”, kertoo HUSissa tutkijana ja lääkärinä työskentelevä tehohoitolääketieteen vt. professori Markus Skrifvars.
Vaikka elvytystoimenpiteet ovat kehittyneet, vain pieni osa potilaista selviää: maailmanlaajuisesti yksi kymmenestä sydänpysähdyksen saaneista potilaista kotiutuu sairaalasta. HUSissa tilanne on parempi: jopa 40–50 prosenttia sydänpysähdyspotilaista kotiutuu hyväkuntoisina.
Skrifvarsin tutkimusryhmä HUSin Akuutti ja Leikkaussalit ja tehohoito -tulosyksiköistä osallistuu kansainväliseen STEPCARE-tutkimukseen, jossa selvitetään, miten sydänpysähdyspotilaiden hoitoa voidaan parantaa ja aivovaurioita ehkäistä.
Tutkijat etsivät parasta lopputulosta säätelemällä kehon lämpötilaa, verenpainetta ja sedaation astetta
”Sydänpysähdyksestä selvinneet potilaat ovat usein kriittisesti sairaita ja tarvitsevat tehohoitoa. Tutkimme kehon lämpötilan hallinnan, verenpaineen säätelyn ja sedaation vaikutusta potilaan selviämiseen”, Skrifvars kertoo.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehon viilentäminen normaalilämpötilan alle ei paranna potilaiden ennustetta, mutta kuumeen ehkäisy saattaa olla hyödyllistä. STEPCAREssa tutkitaan, onko aktiivinen kuumeen hallinta viilennyslaitteen avulla tehohoidon alkuvaiheessa hyödyllistä. Viilennyslaitteita on käytetty 20 vuoden ajan ilman selvää näyttöä niiden hyödöllisyydestä.
Verenpaineen osalta tutkijat haluavat selvittää, voisiko korkeampi keskimääräinen valtimopaine parantaa aivojen verenkiertoa ja siten potilaiden toipumista. Korkea verenpaine saattaa myös parantaa sepelvaltimoiden verenvirtausta ja näin vähentää sydänlihasvauriota. Ongelma on, että verenpainetta nostavilla lääkkeillä on myös haittavaikutuksia.
”Nykyiset hoitosuositukset perustuvat rajalliseen näyttöön, ja tällä tutkimuksella pyrimme tuomaan tähän kysymykseen kaivattua lisätietoa”, sanoo Skrifvars.
Syvä sedaatio voi suojata aivoja ja helpottaa hoitoa, mutta siihen liittyy myös riskejä, kuten sekavuus ja pidempi toipumisaika. Tutkimus selvittää, mikä rauhoitustaso on sydänpysähdyksen jälkeen paras.
Kansainvälinen tutkimusyhteistyö tuo lisää osaamista ja uutta toivoa potilaille
STEPCARE-tutkimus on kansainvälisesti merkittävä hanke, joka voi muuttaa sydänpysähdyksestä toipuvien potilaiden hoitokäytäntöjä ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan selviytyä ja toipua. Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa on mukana sairaaloita ja tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Isosta-Britanniasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Tutkimukseen osallistuu 60 teho-osastoa. Tutkimukseen on tähän asti saatu mukaan 2100 potilasta suunnitellusta 3500 potilaasta. Tutkimus tulee olemaan suurin sydänpysähdyspotilaiden tehohoitoa koskeva tutkimus. Tuloksia on odotettavissa kesällä 2027.