Vammaisten henkilöiden palveluja kehitettävä yhteistyössä
Länsi-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän tarkastuslautakunnat ovat arvioineet vammaispalveluiden toimivuutta. Arviointien mukaan kehittämistarpeita on vammaispalveluita koskevassa tiedottamisessa, riittävien henkilöstöresurssien turvaamisessa sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudessa. Tärkeä kehittämiskohde on myös riittävien ja tarkoituksenmukaisten asumispalvelujen varmistaminen vammaisille henkilöille.
Tarkastuslautakunnat selvittivät, miten vammaispalvelut toimivat hyvinvointialueilla. HUSin osalta selvitettiin, millaisia vaikutuksia on ollut kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen siirtämisellä Eteva-kuntayhtymästä HUSiin. Arviointien tulokset on julkaistu tarkastuslautakuntien vuoden 2024 arviointikertomuksissa.
Lakisääteiset määräajat eivät täysin toteudu vammaispalveluissa. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella keskimäärin 75 prosenttia ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 90 prosenttia hakemuksista käsiteltiin 7 vuorokauden kuluessa. HUSin kehitysvammalääketieteen yksikössä haasteita on ollut hoidon tarpeen arvioinnin toteutumisessa kolmen kuukauden kuluessa, mikä on terveydenhuoltolaissa asetettu määräaika.
Vammaisneuvostojen lausunnon mukaan asiakkaat kaipaavat lisää tietoa palveluista ja tukea päätöksentekoon. Vammaisneuvostot näkivät kehittämistarpeita myös HUSin järjestämissä apuvälinepalveluissa, päätöksiin liittyvien aikarajojen toteutumisessa, kuljetuspalveluissa ja kielellisten oikeuksien toteutumisessa.
Kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen siirto HUSin vastuulle ei ole kaikilta osin ollut toimiva ratkaisu. Haasteita on henkilöstön riittävyydessä ja hoidon saatavuudessa. Kehitysvammalääketieteen yksikön toiminnan laajuus on jäänyt suunniteltua pienemmäksi, eikä esimerkiksi kaikkia osastopaikkoja ole voitu pitää auki. Kehitysvammaisten asiakkaiden hoitoketjut eivät ole vielä vakiintuneet hyvinvointialueiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Hyvinvointialueiden näkökulmasta HUSin osastojakson läheteprosessi ei ole kaikilta osin sujuva.
Arvioinnissa tuli esiin, että sopivien asumispalvelujen puuttuminen on palvelujärjestelmän pullonkaula, mikä pitkittää kehitysvammaisten asiakkaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa ja viivästyttää uusien potilaiden pääsyä HUSin osastoille.
Myönteistä on, että kehittämiskohteet ovat tiedossa ja HUS sekä hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi.
Tarkastuslautakunnat kiinnittävät huomiota vammaispalvelujen resursseihin ja velvoitteisiin
Länsi-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän tarkastuslautakunnat ovat antaneet vuoden 2024 arviointikertomuksissaan suosituksia vammaispalvelujen kehittämiseksi. Tarkastuslautakunnat suosittelevat muun muassa vammaispalveluja koskevan viestinnän, ja viestinnän saavutettavuuden, parantamista, riittävien henkilöstöresurssien turvaamista palveluihin ja kuljetuspalvelujen edelleen kehittämistä. Tärkeä kehittämiskohde on myös riittävien ja tarkoituksenmukaisten asumispalvelujen turvaaminen kehitysvammaisille henkilöille.
Tarkastuslautakunnat nostavat esiin kysymyksen siitä, miten sovitetaan yhteen nykyiset resurssit ja uuden vammaispalvelulain mukanaan tuomat velvollisuudet. Lisäksi tarkastuslautakunnat ilmaisevat huolensa vammaisten henkilöiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä itsemääräämisoikeuden riittävästä toteutumisesta.
HUS-yhtymä: www.arviointikertomushus.fi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: www.luvn.fi/fi/tietoa-meista/paatoksenteko/lautakunnat-ja-aluehallituksen-yksiloasioiden-jaosto/tarkastuslautakunta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: https://vakehyva.fi/fi/lakisaateiset-asiakirjat