Yhteistyö raivaa tietä vaikuttavuusperusteiselle terveydenhuollolle

HUS, Helsingin yliopisto ja Johnson & Johnson sopivat kaksi vuotta sitten laajamittaisesta kansainvälisestä yhteistyöstä vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Ensimmäiset yhteistyöhankkeet on nyt saatu päätökseen. Tulokset ovat avartavia ja ne tuovat positiivisia näkymiä suomalaiselle terveydenhuollolle. 

Kaikkia terveydenhuoltojärjestelmiä on kehitettävä niiden kestävyyden varmistamiseksi. Tieteen ja teknologian kehityksen myötä vakiintuneita tietoja, menetelmiä ja järjestelmiä tulee arvioida. Jatkuva tieteellinen kehitys tuo mukanaan yksilöllisiä ratkaisuja. Samalla päätöksenteko ja terveydenhuoltopalvelujen kokonaisrakenne ovat muuttumassa monimutkaisemmiksi.

Konkreettisia hankkeita vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon toteuttamiseksi käytännössä

Maailman terveydenhuolto-organisaatiot ovat ottamassa vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon käsitteen omakseen, mutta toistaiseksi on vasta vähän esimerkkejä siitä, miten muutos toteutuu kokonaisvaltaisesti sairaaloiden ja terveydenhuoltojärjestelmien arjessa. HUS on omaksunut hyvin käytännöllisen ja osaamisen kehittymiseen painottuvan lähestymistavan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Johnson & Johnsonin kanssa. 

”Ensimmäisessä projektissa kehitettiin koulutuskonsepti, joka perustuu tunnistettuun tarpeeseen lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta. Tavoitteena oli mahdollistaa vaikuttavuuden sisällyttäminen käytännön kliiniseen potilashoitoon”, kertoo HUSin arviointiylilääkäri Sami Pakarinen. 

”Koulutuksessa hyödynnettiin olemassa olevaa ’Rethinking Health’ -verkkokurssia yhdessä työpajapohjaisen koulutusohjelman kanssa. Ohjelmassa HUSin terveydenhuollon ammattilaiset opettelivat toteuttamaan vaikuttavuusperusteista ajattelua käytännössä osana jokapäiväistä päätöksentekoa ja mittaamaan sen vaikuttavuutta. Olemme kehittäneet hoidon kustannuksia ja tuloksia havainnollistavia tautikohtaisia mittareita”, hän jatkaa. 

Koulutuksesta tehtiin mahdollisimman konkreettista rakentamalla se yhden sairauden, multippelin myelooman, hoidon haasteiden ympärille. Toisessa projektissa keskityttiin masennukseen. Tavoitteena oli muodostaa kattava käsitys sen yhteiskunnallisista kustannuksista ja seurauksista. 

”Masennus vaikuttaa vahvasti yhteiskuntaan. Olemme tienneet sen jo pitkään, mutta tutkimuksen avulla olemme nyt pystyneet määrittämään kokonaiskustannukset yhteiskunnan eri osa-alueille ja tunnistamaan joitakin kehittämiskohteita. Tiedot ovat muuten hyvin laaja-alaisia, mutta tällä hetkellä potilaiden ilmoittamia hoitovasteita ei kerätä. Tämä onkin tutkimuksemme seuraava vaihe: masennuspotilaiden ilmoittaman hoitovastetiedon keruu päätöksenteon tueksi, jotta voimme kohdentaa palveluita potilaille mahdollisimman hyvin”, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki.

Ensimmäisten projektien valmistuttua HUSin, Helsingin yliopiston ja J&J:n yhteistyö jatkuu hankkeissa, joissa mitataan potilaan kannalta olennaisia tuloksia rakko- ja eturauhassyöpien hoidossa, sekä masennukseen liittyvien terveydenhuoltopalvelujen parantamisen jatkotutkimuksissa.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan innovaatiojohtaja, professori Risto Renkonen lisää: ”Nämä ensimmäiset projektit todistavat, että vaikuttavuusperusteinen lähestymistapa lisää terveydenhuoltotoimintamme vaikuttavuutta ja vastaa laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Pyrimme aktiivisesti soveltamaan pilottihankkeista saatua tietoa muiden tautien hoidossa. Perimmäisenä tavoitteenamme on parantaa tutkimusta tarjotaksemme entistä parempaa hoitoa kaikille HUSin potilaille. Yhteistyön tulokset herättävät toivoa siitä, että voimme selättää suomalaisen terveydenhuollon haasteet ja olla jonakin päivänä muutoksen malli muille terveydenhuoltojärjestelmille.”