Läheteohje syömishäiriöyksikköön

Syömishäiriöt ovat psykiatrisia sairauksia, jotka ilmenevät häiriöinä suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä tavalla, joka merkittävästi uhkaa terveyttä tai psykososiaalista toimintakykyä tai molempia. Tavallisimpia syömishäiriötä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa).

• Tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle yhtenäiset ja joustavat käytännöt syömishäiriöpotilaiden hoidon järjestämiseksi
• Syömishäiriöiden suuren määrän takia pääkaupunkiseudulle tarvitaan porrasteinen hoitojärjestelmä, jossa ovat mukana perusterveydenhuolto, psykiatrinen erikoissairaanhoito ja syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut yksikkö (= 13-vuotta täyttäneet HUSin Syömishäiriöyksikkö)
• Hoitoketju sisältää sekä nuorille että aikuisille syömishäiriöpotilaille yhdenmukaiset yleislinjaukset syömishäiriöpotilaiden hoidon järjestämisestä.

A. Perusterveydenhuolto

Syömishäiriöiden tunnistaminen, hoitoon motivointi ja lievempien häiriöiden hoito

1. Laihuushäiriö:

• Tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen
• Lievät häiriöt voivat korjaantua muutaman neuvonta- ja seurantakäynnin aikana
• Keskeistä on tiedon anto ja potilaan ohjaaminen terveelliseen, monipuoliseen, säännölliseen syömiseen
• Mikäli ongelma ei korjaannu tai paino laskee nopeasti on konsultoitava syömishäiriöyksikköä (esim. 3–4 seurantakäynnin jälkeen)
• 13- vuotta täyttäneet lähetetään hoitoyrityksen jälkeen tarvittaessa jatkohoitoon syömishäiriöyksikköön
• Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto voivat olla hoitopaikkoja nuoren somaattisen tilan seuraamisessa

2. Ahmimishäiriö/ahmintahäiriö:

• Häiriön tunnistaminen ja potilaan motivointi hoitoon
• Ravitsemusohjaus (esim. ohjauskäynnit terveydenhoitajalla)
• Bulimian nettiterapia (läheteohjeet löytyvät Mielenterveystalon sivuilta)
• Perusterveydenhuollon hoidon tukena itsehoito-oppaat: Nälkäinen sydän – parane bulimiasta, Irti bulimiasta ja Mielenterveystalosta löytyvä ahminnan omahoito-ohjelma(Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
• Lääkehoitokokeilu (esim. serotoniinintakaisinoton estäjällä) jos ravitsemusohjaus ei riitä
• Etelän Sylin toiminnoissa on paljon monimuotoista vertaistukea syömisen ongelmista kärsiville
• Mikäli ei hoitovastetta, niin syömishäiriöyksikön konsultaatio / lähete syömishäiriöyksikköön

B. Syömishäiriöpotilaan kiireellisen hoidon tarpeen arvio päivystyksessä  

• BMI alle 11-13 kg/m2 tai paino alle 70 % pituudenmukaisesta keskipainosta
• Nopea laihtuminen (25 %:n painonlasku kolmessa kuukaudessa)
• Vakava elektrolyytti tai aineenvaihduntatasapainon häiriö (esim. S-K < 2.5 mmol/l)
• Systolinen verenpaine alle 70 mmHg tai syketaajuus alle 40/min tai EKG muutokset
• Vakavan mielenterveydenhäiriön epäily

C. Erikoissairaanhoito

Nuorisopsykiatrian aluevastaanotto:

• Arvion ja hoidon järjestäminen nuorille joiden psykiatriseen häiriöön liittyy syömishäiriön oireita
• Syömishäiriöyksikön hoitojakson jälkeen jatkohoitoon ohjattujen potilaiden hoito

Aikuisväestön psykiatrian aluevastaanotto:

• Arvion ja hoidon järjestäminen moniongelmaisille potilaille, joiden psykiatriseen sairauteen liittyy syömishäiriöiden oireita.
• Syömishäiriöyksikön hoitojakson jälkeen jatkohoitoon ohjattujen potilaiden hoito

D. Syömishäiriöyksikkö (= erityistason hoito)

Hoidon järjestäminen potilaille, joiden syömishäiriö ei ole perusterveydenhuollon / erikoissairaanhoidon interventiolla korjaantunut

Lääkärin lähete, johon toivotaan seuraavia tietoja

• paino, pituus, BMI, painonlasku ja sen nopeus
• kuvaus syömishäiriöstä: painonkehitys, syömiskäyttäytyminen, ahminta, oksentelu, ulostus- ja nesteenpoistolääkkeet, pakkoliikunta
• kuukautiset, hormonilääkitys
• aikaisemmat syömishäiriön hoidot
• muu psyykkinen oireilu (mieliala, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus)
• fyysinen terveydentila, muut sairaudet ja oireet
• päihteiden käyttö
• lääkitys
• oireilun vaikutus opiskeluun, työntekoon ja ihmissuhteisiin
• sairastuneen oma motivaatio hoitoon

Lisäksi nuorilla:

• kasvukäyrät (saa tilaamalla kouluterveydenhuollosta)
• vanhempien suhtautumin tutkimukseen / hoitoon

HUOM. Kun nuoresta tehdään lähete syömishäiriöyksikköön, niin silloin ei tarvitse tehdä samanaikaisesti lähetteitä pediatrille ja ravitsemusterapeutille.

Vaikean aliravitsemustilan mahdolliset somaattiset syyt on poissuljettava/hoidettava ennen potilaan lähettämistä syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneeseen yksikköön. Erotusdiagnostisesti on myös laihtumista aiheuttavat muut psykiatriset sairaudet suljettava pois (esim. vaikea-asteinen masennus, pakko-oireinen häiriö).

Syömishäiriöiden hoito pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan avohoitona. Polikliinisen hoidon tukena ovat hoitojaksot päiväosastoilla ja avo-osastolla. Perheiden/läheisten mukana olo hoidossa on tärkeää. Syömishäiriöiden avohoidossa käytetään erilaisia hoito- ja psykoedukaatioryhmiä sekä yksilöhoitoa. Hoidot ovat syömishäiriöön fokusoituja ja rajattuja. Osastohoito on tarkoitettu vaikea-asteista laihuushäiriötä sairastaville potilaille. Kokonaishoidon pituus vaihtelee häiriöstä riippuen, keskimäärin noin 2 vuotta.

Syömishäiriöpotilaan jatkohoitoon ohjautuminen tapahtuu yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

1. Erikoissairaanhoito (nuorten ja aikuisten alueelliset psykiatrian vastaanotot)

• Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat
• Jatkohoitosuosituksen sisältävä lähete ja tarvittaessa hoidon käynnistyminen yhteisellä hoitokokouksella
• Samanaikainen hoito syömishäiriöyksikön kanssa, yhteinen/yhdessä tehty hoitosuunnitelma
• Samanaikainen hoito perusterveydenhuollon kanssa, yhteinen hoitosuunnitelma

2. Perusterveydenhuolto (terveysasemat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto)

• Somaattista jatkohoitoseurantaa tai lääkityksen seurantaa tarvitsevat potilaat

Yhteistyön ja hoidon joustavuuden lisäämiseksi voi konsultoida syömishäiriöiden hoitoon erikoistunutta yksikköä.

HUS Syömishäiriöyksikkö, PL 282, 00029 HUS  Lastenlinnantie 2a, Helsinki

• puhelinkonsultaatiot virka-aika kello 8–15, kanslian puhelinnumero 09 471 78140
• "paperikonsultaatio" sähköisen lähetejärjestelmän kautta
• potilaan 1–3 kerran käyntikonsultaatiot

Pitkäaikaista (=kroonista) laihuushäiriötä sairastavien hoito

Kroonista, pitkäaikaista laihuushäiriötä sairastavien potilaiden sairaus on kestänyt pitkään, eivätkä lukuisat huolella toteutetut hoitoyritykset ole korjanneet sairautta. Huolimatta usein varsin vaikeasta alipanosta nämä potilaat pärjäävät pääsääntöisesti avohoidossa. Hoidon tavoitteet on asetettava maltillisesti ja hoidossa on ensisijaista estää psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tilan paheneminen. Tarvittaessa voinnin huonontuessa (esim. BMI<13) on tarkoituksenmukaista järjestää lyhyt kriisihoito sairaalassa. HUSin Syömishäiriöyksikössä toimii PISARA työryhmä, joka on tarkoitettu potilaille, joilla on pitkäaikainen ja vaikeasti hoidettava laihuushäiriö. Hoidon tavoitteena on parantaa näiden potilaiden elämänlaatua ja turvata hoidon jatkuvuus.

Syömishäiriöyksikkö: Svetlana Oshukova p. 050 439 8938

1.  Syömishäiriöt (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatria-yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. 11.12.2014. Saatavissa Internetistä: www.kaypahoito.fi(Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.).
2. NICE guideline (NG69). Eating disorders: recognition and treatment. National Institute for Health and Care Excellence, 2017. https://www.nice.org.uk/guidence/ng69(Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)
3.  Suokas S, Rissanen A. Syömishäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12 uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017.