Kipsi riittää lasten kyynärnivelen koukistajalisäkkeen murtumissa
Asiasanat:Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että lasten kyynärnivelen koukistajalisäkkeen murtumien hoidossa kipsaus on yhtä tehokas hoitomuoto kuin leikkaus. Nyt saadut tulokset tukevat kipsihoidon käyttöä ensisijaisena hoitomuotona, ja hoitoa voidaan yhtenäistää kansallisesti.

Petra Grahn
Noin joka viides lasten kyynäralueen murtumista ovat mediaaliepikondyylin eli kyynärnivelen koukistajalisäkkeen murtumia. Ne syntyvät tyypillisesti kaatumisen tai urheiluvamman seurauksena. Noin puolella potilaista kyynärnivel menee sijoiltaan.
HUSin Uuden lastensairaalan johtamaan monikeskustutkimukseen osallistui yhteensä 72 lasta, jotka olivat iältään 7–16-vuotiaita. Potilaat olivat neljästä eri yliopistosairaalasta (Helsinki, Turku, Oulu ja Kuopio). Lapset satunnaistettiin leikkaus- tai kipsihoitoon, ja heitä seurattiin vuoden ajan. Tulosten perusteella kipsillä hoidettujen ja leikattujen lasten toimintakyvyssä ei ollut eroa. Kaikki lapset toipuivat hyvin ja palasivat takaisin kouluun, urheiluun ja harrastuksiin samaan aikaan.
”Tulokset osoittavat, että leikkaushoitoon ei useimmissa tapauksissa ole tarvetta. Kipsaus on turvallista ja se nopeuttaa toipumista sekä vähentää kustannuksia eikä siinä ole nukutuksen tuomia riskejä”, sanoo lasten käsikirurgi Petra Grahn HUSin Uudesta lastensairaalasta.
Hoitokäytännöt vaihdelleet
Tutkimus on maailman ensimmäinen satunnaistettu vertailututkimus kyseisen vamman hoitovaihtoehdoista. Aiemmin hoitokäytännöt ovat vaihdelleet hoitavan lääkärin ja sairaalan mukaan. Etenkin leikkaushoito on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, vaikka tutkimusnäyttöä sen hyödyistä on ollut niukkaa. Nyt saadut tulokset tukevat kipsihoidon käyttöä ensisijaisena hoitomuotona, ja hoitoa voidaan yhtenäistää kansallisesti.
Leikkaushoito ei nopeuttanut toipumista, eikä parantanut toimintakykyä, mutta siihen liittyi nukutuksen ja implantin poiston riski sekä leikkausarpi, joka heikensi kosmeettista lopputulosta.
“Tutkimus tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, että kipsihoito on useimmille lapsille riittävä. Jatkotutkimuksissa selvitetään vielä pidemmän aikavälin vaikutuksia kasvun loppuun saakka, erityisesti kyynärnivelen toiminnan ja mahdollisen myöhäisen epävakauden osalta”, Grahn toteaa.
Tutkimuksen rahoittivat Lastentautien tutkimuskeskus, suomalaiset säätiöt sekä valtiollinen tutkimusrahoitus.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.