Kliininen kemia on potilaan hoidon tukipilari
Asiasanat:Kliinisellä kemialla on tärkeä rooli sekä diagnostiikassa että hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Alan monipuolisuus yllättää monet ammattilaisetkin.
Kliininen kemia pitää sisällään suurimman osan laboratoriossa tehtävistä tutkimuksista, mutta ala on kuitenkin monille tuntematon. Osastonylilääkäri Anna Lempiäinen käyttääkin usein nimitystä laboratoriolääkäri, joka kuvastaa paremmin kliinisen kemian erikoislääkärin työnkuvaa.
”Me huolehdimme siitä, että laboratoriotutkimukset ovat luotettavia ja tutkimusvalikoima tarkoituksenmukainen. Suuri osa työnkuvaa on lausuntojen antaminen tietyistä tutkimuksista. Vastaamme lisäksi kliinikkojen mahdollisiin kysymyksiin” hän kertoo.
Kaikki lähtee diagnostiikasta
Kliinisellä kemialla on tärkeä rooli potilaan hoidon suunnittelussa, sillä todella moni hoitopäätös perustuu laboratoriotutkimusten tuloksiin
”Kaikki lähtee diagnostiikasta. Siitä, että saadaan nimi taudille, ja sen perusteella potilaalle oikea hoito”, Lempiäinen sanoo.
Lempiäinen itse työskentelee pääasiassa laboratoriohematologian parissa. Laboratoriohematologialla diagnosoidaan muun muassa verisyöpiä ja muita veritauteja sekä seurataan verisyöpien jäännöstauteja. Jäännöstaudeilla tarkoitetaan sairauksia, jotka eivät ole täysin parantuneet hoidon jälkeen ja joista on jäänyt elimistöön pieniä määriä jäljelle.
Myös hoitojen aikana kliinisellä kemialla on tärkeä rooli siinä, että potilas saa oikeaa hoitoa oikealla intensiteetillä. Esimerkiksi verisyöpien hoitojen aikana tietyin aikavälein otetaan luuydinnäyte ja katsotaan, löytyykö näytteestä vielä tautia.
“Jos tautia on vielä jäljellä, annetaan tietynlaista hoitoa, ja jos tautia ei enää löydy, lähdetään jatkamaan toista polkua”, Lempiäinen selittää.
Kliininen kemia tarjoaa monipuoliset uramahdollisuudet
Kliinisellä kemialla tehdään jatkuvasti tutkimustyötä potilaan hoidon kehittämiseksi. Mahdollisuudet edetä uralla ovat monipuoliset ja suuntautumisen voi valita oman mielenkiinnon mukaan.
Suuntautua voi esimerkiksi automaatiolaboratorioon, jossa analysoidaan suurin osa laboratorioon tulevista näytteistä, tai erikoisanalytiikkaan kuten verikeskustyöhön, hematologian tutkimuksiin, aineenvaihduntatutkimuksiin tai muuhun erikoisanalytiikkaan.
Anna Lempiäisen mielestä työn parasta antia ovat sen haastavuus ja ihanat kollegat.
”Teemme tiivistä yhteistyötä kliinikoiden kanssa, jotta potilaat saisivat parasta mahdollista palvelua. Tiedämme, että olemme tärkeä osa potilaan hoitoa.”
Lempiäisen työpäivät hematologian osastonylilääkärinä ovat vaihtelevia.
”Suurimman osan ajasta teen kliinistä työtä, vaikka osa ajasta menee hallinnollisten asioiden parissa. Minulla on hematologian lisäksi muitakin vastuualueita, kuten kantasolulaboratorio, joka on keskeinen tukipalvelu kantasolusiirtoja tekeville yksiköille.”
Kliininen kemia vei mennessään
Lempiäinen on työskennellyt kliinisellä kemialla kohta 20 vuotta. Hän lähti erikoistumaan alalle osin silloisen elämäntilanteensa takia.
”Halusin työn, jossa ei ole päivystysvelvoitetta. Tämä on siisti sisätyö normaalien toimistotyöaikojen puitteissa. Erikoistumisen aikana huomasin alan monipuolisuuden ja kliininen kemia vei minut mennessään”.
Kliininen kemia käsitteenä aiheuttaa kuitenkin vieläkin hauskoja tilanteita.
”Jonkin aikaa sitten tuttavani kysyi jotain asiaa, koska luuli minun olevan “kliininen kemisti”. Piti ihan täsmentää, että kyllä minä edelleen olen lääkäri”, Lempiäinen nauraa.