Lasten tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden muutokset liittyvät ympäristötekijöihin
Asiasanat:Tuore väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden muutoksista lapsilla Suomessa, ympäristötekijöiden vaikutuksesta sekä taudin monimuotoisuudesta. Rotavirusrokotusten käyttöönotolla todettiin olevan väestötasolla yhteys vähentyneeseen tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuteen, kun taas koronaviruspandemian aikana tapahtuneet muutokset ympäristötekijöissä lisäsivät sairastuneiden lasten määrää.
Tyypin 1 diabeteksen syntyyn vaikuttaa useat perintötekijät ja ympäristötekijät sekä niiden vuorovaikutus, mutta taudin tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on pitkään ollut nousussa, erityisesti pienillä lapsilla. Koska perintötekijät muuttuvat väestöissä hitaasti, ilmaantuvuuden muutosten ajatellaan johtuvan muutoksista ympäristötekijöissä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin rekisteritiedon pohjalta tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden muutoksia alle 15-vuotiailla suomalaislapsilla vuosina 2003–2022, sekä tutkittiin rotavirusrokotteen käyttöönoton ja koronapandemian vaikutuksia ja sairastumisikään liittyvää monimuotoisuutta.
”Havaitsimme, että tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus vaihteli huomattavasti 20 vuoden tutkimusjakson aikana, mutta ilman selkeää pitkän aikavälin trendiä. Kokonaisilmaantuvuus ei ollut tänä aikana Suomessa enää nouseva. Mielenkiintoinen havainto oli, että vaihtelu sairastuvuuteen oli voimakkainta alle 5-vuotiailla pojilla”, sanoo väitöskirjatutkija Anna Parviainen HUSista ja Helsingin yliopistosta.
Ilmaantuvuuden muutokset liittyvät ympäristötekijöihin
Vuonna 2009 valtakunnallisesti käyttöönotetun rotavirusrokotteen myötä altistuminen rotavirukselle romahti. Tutkimuksessa havaittiin väestötasolla yhteys rotavirustapausten ja tyypin 1 diabetekseen sairastumisen välillä. Mitä vähemmän pienet lapset altistuivat rotavirukselle, sitä harvemmin he sairastuivat tyypin 1 diabetekseen. Löydös tukee teoriaa, että rotavirus voi olla yksi tyypin 1 diabetekselle altistavista ympäristötekijöistä.
Koronapandemian ensimmäisen 18 kuukauden aikana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden lasten määrä nousi. Vain 0,9 %:lla pandemian aikana diabetekseen sairastuneista todettiin merkkejä sairastetusta koronainfektiosta. Todetut muutokset eivät siis johtuneet koronaviruksen suorasta vaikutuksesta, vaan vaikuttavat liittyneen muihin pandemian yhteydessä tapahtuneisiin muutoksiin ympäristötekijöissä kuten eristäytymisestä johtuvaan infektioiden vähenemiseen. Havaintoa vahvistaa se, että pandemian aikaisten sulkujen purkauduttua tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus lähti jälleen laskuun.
Sairastumisikään liittyvää monimuotoisuutta tutkittaessa havaittiin merkittäviä sairastumisikään liittyviä eroja lähes kaikissa tarkastelluissa muuttujissa. Tämä tukee aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että tyypin 1 diabetes voi olla seurausta erilaisesta tautiprosessista eri iässä sairastuneilla.
”Jatkossa tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta on tärkeätä seurata tiiviisti tarkastelemalla lyhyen ja pitkän aikavälin trendejä. Näin voidaan saada vihiä ilmaantuvuuteen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Olisi kiinnostavaa selvittää miksi juuri nuorilla pojilla ilmaantuvuuden heilahtelut olivat voimakkaimpia. Toiveena on, että syventynyt ymmärrys tyypin 1 diabeteksesta johtaisi parannus- ja ehkäisykeinojen kehittämiseen”, toteaa Anna Parviainen.